Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvailla erityisoppilaan osittaista integraatiota yleisopetukseen Jyväskylän perusopetuksen alakoulujen vuosiluokilla 1- 6. Tutkimuksessa selvitettiin puhelinhaastatteluissa 81 alakoulun erityisopettajalta, paljonko osittain yleisopetukseen integroitu erityisoppilas osallistuu yleisopetukseen viikossa ja missä oppiaineissa. Tutkimuksessa vertailtiin eri ryhmien välistä osallistumista yleisopetukseen ja selvitettiin haastattelemalla neljän erityisopettajan käsityksiä osittaisen integraation syistä, hyödyistä ja haitoista. Tilastollisessa päättelyssä käytettiin hyväksi erilaisia jakaumia ja tilastollisia testejä kuten t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Haastattelut litteroitiin ja haastattelujen analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Osittain yleisopetukseen integroidut erityisoppilaat (n 269) jaettiin kahteen ryhmään: pääasiassa yleisopetuksessa ja pääasiassa erityisopetuksessa opiskeleviin. Pääasiassa yleisop
etuksessa opiskelevia oli 68 % tutkittavista. He opiskelivat erityisopetuksessa yleisimmin äidinkieltä, matematiikkaa ja englantia. Pääasiassa erityisopetuksessa opiskelevia oli 32 % tutkittavista ja he opiskelivat yleisopetuksessa taito- ja taideaineita, joista useimmiten liikuntaa. Oppilaat, joille päätös erityisestä tuesta oli tehty oppimisvaikeuksien takia osallistuivat yleisopetukseen merkitsevästi enemmän kuin oppilaat, joiden erityisen tuen syy oli lievä tai vaikea kehitysviivästymä. Osittain yleisopetukseen integroituja poikia oli lähes puolet enemmän kuin tyttöjä. Poikien ja tyttöjen yleisopetukseen osallistumisen määrät eivät kuitenkaan eronneet merkitsevästi toisistaan. Osittainen integraatio oli seurausta koulun toimintakulttuurista, oppilaan kyvyistä ja opettajista. Erityisoppilaan yleisopetukseen osallistumisen nähtiin hyödyttävän erityisoppilaan sosiaalisia suhteita. Osittaisen integraation haittoina nähtiin oppilaan stressaantuminen ja yleis- ja erityisopetusjärjestelyiden yhteensovittaminen. Osittaisen integraation mahdollisuus nähtiin myös esteenä oppilaan täydelle integraatiolle. Tutkimuksen johtopäätöksinä oli, että erityisoppilaiden yleisopetukseen osallistumisen vaihteluväli oli valtava. Näyttää myös, että mitä vammaisemmasta tai poikkeavammasta oppilaasta on kysymys, sitä vähemmän hän yleisopetukseen osallistuu. Koulujen erilaiset toimintakulttuurit vaikuttivat myös erityisoppilaiden yleisopetukseen integraation määrään. Jatkossa olisi tärkeää tutkia oppilaiden omia kokemuksia osittaisesta integraatiosta yleisopetukseen, sillä tutkimustulosten valossa näyttää, että osittainen integraatio ei ole välttämättä paras ratkaisu kaikille oppilaille.
...
