Koulumatkaliikunnan yhteys 7. ja 8. luokkalaisten nukkumistottumuksiin ja aamupalan syömiseen
Päivämäärä
2014Laukia, E. & Liiri, J. 2014. Koulumatkaliikunnan yhteys 7. ja 8. luokkalaisten nukkumistottumuksiin ja aamupalan syömiseen. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 66 s., 1 liite.
Nuorten liikuntaharrastus on lisääntynyt, mutta samalla päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Fyysisesti aktiivisella tavalla kuljettu koulumatka on osa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. On tärkeää selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä aktiivisesti kuljettuun koulumatkaan, jotta fyysistä aktiivisuutta voidaan sen avulla lisätä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 7. ja 8. luokkalaisten tyttöjen ja poikien koulumatkan kulkutapaan yhteydessä olevia tekijöitä, kuten oppilaiden nukkumistottumuksia ja aamupalan syömistä.
Käytimme tutkimusaineistona Liikkuva koulu -ohjelmasta saatua aineistoa, joka kerättiin
4.–9.-luokkalaisilta oppilailta syyslukukaudella 2010. Poistimme aineistosta alakoululaiset ja yhdeksäsluokkalaiset, joten otokseksi muodostui 1073 seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisen oppilaan aineisto seitsemästä yläkoulusta ympäri Suomea. Poikia oli 530 (49 %) ja tyttöjä 543 (51 %). Oppilaista 527 (49 %) oli seitsemäsluokkalaisia ja 546 (51 %) oli kahdeksasluokkalaisia. Käytimme aineiston tilastolliseen analysointiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaa. Aineiston kuvailemiseen käytimme frekvenssejä, keskiarvoja ja keskihajontoja. Koulumatkaliikunnan yhteyttä nukkumistottumuksiin ja aamupalan syöntiin tarkastelimme ristiintaulukoinnin avulla. Tilastollista merkitsevyyttä arvioitaessa käytimme χ²-yhteensopivuustestiä (Khii-neliötesti) ja merkitsevyyden raja-arvoa p<.05.
Tutkimus osoitti, että yläkoulun 7. ja 8. luokkalaisista koulumatkan fyysisesti aktiivisella tavalla kulki 57 prosenttia oppilaista. Kahdeksan tuntia tai enemmän unta saavia poikia aineistossa oli 78 prosenttia ja tyttöjä 85 prosenttia. Lisäksi pojista 63 prosenttia ja tytöistä 58 prosenttia söi aamupalan päivittäin. Yläkoulun 7. ja 8. luokkalaisilla merkitsevin koulumatkatapaan yhteydessä oleva tekijä oli matkan pituus. Lähellä koulua asuvat oppilaat kulkivat koulumatkansa aktiivisemmin kuin kauempana asuvat oppilaat. Nukkumaanmenoajalla ja koulumatkaliikunnalla ei näyttänyt olevan yhteyttä. Aktiivisesti koulumatkan kulkevat oppilaat heräsivät myöhemmin kuin passiiviset ikätoverinsa. Heräämisajoilla oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys tytöillä ja merkitsevä yhteys pojilla. Koulumatkaliikunnalla ja aamupalan syönnillä ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä. Fyysisesti aktiivisesti koulumatkan kulkevat pojat kokivat aamuväsymystä harvemmin kuin passiivisesti kulkevat pojat. Tytöillä näytti olevan samansuuntainen yhteys, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Alle viiden kilometrin päässä koulusta asuvien 7. ja 8. luokkalaisten oppilaiden ryhmässä olisi paljon potentiaalia fyysisesti aktiivisen koulumatkan kulkutavan lisäämiselle. Noin neljäsosa tämän tutkimuksen oppilaista kulki matkansa moottoriajoneuvolla vaikka he asuivat alle viiden kilometrin päässä koulusta. Fyysisesti aktiiviset oppilaat kokivat tämän tutkimuksen mukaan aamuväsymystä harvemmin kuin fyysisesti passiiviset ikätoverinsa. Väsymyksellä on vaikutusta nuoren oppimiskokemuksiin ja koulukäyttäytymiseen, joten koulussa menestymisen kannalta fyysisesti aktiivinen koulumatka olisi parempi koulumatkan kulkutapa.
...
Laukia, E. & Liiri, J. 2014. Commuting to school and it’s relation to sleeping habits and breakfast eating in seventh and eighth grade Finnish students. Department of physical education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 66 pp.. 1 appendices
Adolescents are increasingly interested in doing sports but at the same time the total amount of daily physical activity is decreasing. Commuting to school could be a significant part of adolescents’ daily physical activity. It is important to find out what factors contribute to the choice of commuting physically actively or inactively in order to increase the amount of physically active commuters. The purpose of this study was to find out what factors are in relation with commuting to school and how commuting to school relates to sleeping habits and breakfast eating in seventh and eighth grade Finnish students.
This study was a part of the Finnish Schools on the Move action program. The analyzed data was collected in the autumn of 2010, and comprised of 1073 seventh and eighth grade students from seven middle schools around the country. The study included 530 (49 %) boys and 543 (51 %) girls. Of these students 527 (49 %) were seventh and 546 (51 %) were eighth graders. The data was analyzed using IBM SPSS statistics 20 –program. Frequencies, means and standard deviations were used to describe the data and the relation between commuting to school and sleeping habits and breakfast eating was examined using cross-tabulation. The statistical significance of the relation was studied using Chi-squared distributing with a significance limit value of p<.05.
In this study 57 percent of the students commuted to school in a physically active way, and 78 percent of boys and 85 percent of girls slept at least eight hours per night. Also, 63 percent of boys and 58 percent of girls ate breakfast daily. The most significant factor in relation to commuting was the distance of travel. Students living closer to school commuted in a physically active manner more often than those living further away. Students commuting in a physically active way woke up later than their peers who commuted inactively. Boys commuted physically actively reported experiencing morning fatigue less frequently than those who commuted inactively. Girls’ results were similar, even though they weren’t statistically significant. Commuting and the time students went to sleep or if they ate breakfast weren’t statistically significantly in relation.
In the group of seventh and eighth grade students who lived no further than 5 kilometers away from school, there is a lot of potential in increasing physically active commuting. Every fourth student that lived no further than five kilometers away from school reported commuting inactively. According to this study physically active commuters experienced morning fatigue less frequently than those that commuted inactively. Fatigue can have a negative effect on learning and behavior in school. This might cause disturbances in students’ academic achievement. Physically active commuting can have a positive impact on academic achievement so it should be preferred as a way of commuting.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
1.-luokkalaisten liikunta-aktiivisuus ja kouluajan ulkopuolella tapahtuva liikkuminen : vuoden 2018 LIITU -tutkimuksen tuloksia
Keppo, Niina (2021)Aikaisemmat tutkimukset, kertovat että päivittäinen arkiliikkuminen on vähentynyt huomattavasti jo varhaiskasvatus- ja kouluikäisillä lapsilla. Sen sijaan liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt kouluikäisten keskuudessa. ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteys unen kestoon ja laatuun suomalaisilla lapsilla ja nuorilla
Kilkki, Juho; Kilpeläinen, Noora (2017)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä unen kestoon ja unen laadun mittareihin 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilla. Unen laadun mittareita olivat koettu aamuväsymys, nukkumisvaikeudet ja unilääkkeiden ... -
Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevien seitsemäsluokkalaisten koettu väsymys
Nurmi, Laura (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilevien seitsemäsluokkalaisten koettua väsymystä ja pirteänä heräämistä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Niihin mahdollisesti yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin ... -
Yläkoululaisten fyysinen aktiivisuus terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta
Erhola, Meri (2008) -
7. ja 9. luokkalaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja sen yhteys koettuun terveyteen
Savander-Niiniketo, Hanna (2004)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.