Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.editorLaitinen, Arto
dc.contributor.editorSaarinen, Jussi Antti
dc.contributor.editorIkäheimo, Heikki
dc.contributor.editorLyyra, Pessi
dc.contributor.editorNiemi, Petteri
dc.date.accessioned2014-02-05T06:02:34Z
dc.date.available2014-02-05T06:02:34Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.isbn978-951-39-5603-5
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1307843
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42911
dc.description.abstractJussi Kotkavirran käsitys filosofiasta näyttäytyy omakohtaisen suhteen luomisena klassikoihin, kuten Kantiin ja Hegeliin. Eräs osuvimmista filosofian luonnehdinnoista liittyy Jussin mukaan hänen kääntämäänsä Immanuel Kantin esseeseen ”Mitä on ajatuksissa suunnistautuminen?”, ja se toistuu myös tämän kokoelman otsikossa. Filosofian käytännöllisyys on ajatuksellista. Hegelin sanoin, mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Toisaalta Jussi on luonnehtinut lähestymistapaansa Lynne Rudder Bakerin mukaan ”praktiseksi realismiksi”. Filosofian tehtävä on käytännöllinen, sillä on elävä suhde elämismaailmaan, mutta filosofian kysymykset ovat filosofian raskaan tradition kautta syntyviä. Jussin älyllinen uteliaisuus vaikuttaa miltei ehtymättömältä, ja se on vuosien varrella kohdistunut varsin monenlaisiin asioihin kuten estetiikkaan, psykoanalyysiin, saksalaiseen idealismiin, elokuvaan, filosofian didaktiikkaan, moderniin/postmoderniin, persoonuuteen, moraaliin sekä urheilun filosofiaan (myös aktiivisena urheilijana, erityisesti maratoonarina). Monet Jussin tutkimuskohteista ovat kuitenkin tavalla tai toisella liittyneet sisäisyyden teemaan, joka Hegelin mukaan kuvaa modernia aikaa. Postmoderni näyttäytyy tämän sisäisyyden haastajana ja korostaa aikakauden estetisoitumista, pintaa, kuvallisuutta. Hegelillekin ulkoistuminen, toiminta, ilmaisut ja työ ovat keskeisiä sisäisyyden ilmenemistapoja. Psykoanalyysissa psyykkinen sisäisyys puolestaan ymmärretään muodostuvan varhaisessa vuorovaikutuksessa ulkoisten objektien kanssa. Subjektiivisuus, persoonuus, minuus ja psyyke moninaisine suhteineen erilaisiin ’toisiin’ ovat eri tavoin olleet jatkuvasti Jussin tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteina. Tämän juhlakirjan kirjoittajat erinäisine artikkeliaiheineen peilaavat Jussin avointa lähestymistapaa filosofiaan ja sen tekemiseen. Jussin voikin helposti kuvitella keskustelemassa kirjoittajien kanssa kiinnostuneesti artikkeleiden aiheista ja ongelmista. Jokaisella kirjoittajalla on varmasti omanlaisensa suhde Jussiin. Monelle hän on ensi alkuun ollut opettaja ja ohjaaja, sittemmin kollega ja ystävä. Varmaa on se, että kullekin Jussi on antanut jotain arvokasta – aikaansa, ajatuksiaan, ystävyyttään –, joten nyt on otollinen hetki juhlistaa tätä seikkaa. Onnittelut Jussille 60 vuoden iässä!
dc.description.tableofcontents<ul> <li>Esipuhe – 7 </li> <li>Foreword– 10 </li> <p></p> <b><li>I KANT, FICHTE, SCHELLING, HEGEL, MARX </li></b> <li>Hartwig Frank, Zur Bedeutung von Kants Ethik für den gegenwärtigen Ethikdiskurs – 14 </li> <li>Jussi Backman, Äärellisyyden loppu: Kant, Heidegger, Meillassoux – 23 </li> <li>Jari Kaukua, Fichten alkuperäisestä oivalluksesta – 42 </li> <li>Susanna Lindberg, Elämän käsite saksalaisessa idealismissa – 56</li> <li>Carl-Göran Heidegren, Dialectic of Categories, Dialectic of Experience in Hegel – 65</li> <li>Arvi Särkelä, A Restless Spirit. Immanent Critique as Inquiry into Inquiry in Hegel and Dewey – 74 </li> <li>Arne Overrein, Forsoning, Fremmedgjøring og Filosofi . Bemerkninger om Hegel – 96</li> <li>Heikki Ikäheimo, Persoonien tunnustaminen, inhimillinen elämänmuoto ja Marxin James Mill-muistiinpanot – 113 </li> <li>Kari Väyrynen, Kaupunki-maaseutu –antagonismi marxilaisessa ekologiassa ja historiallisessa materialismissa – 136 </li> <li>Vesa Oittinen, Diderot neuvostofi losofi en silmin – 151 </li> <p></p> <b><li>II FILOSOFINEN ANTROPOLOGIA, PERSOONUUS, MIELI JA RUUMIS </li></b> <li>Michael Quante, Die Perspektiven der Anthropologie – 169 </li> <li>Johannes Lehtonen, Olemassaolon tunteesta ihmismielen pohjalla – 189 </li> <li>Mikko Yrjönsuuri, Minä ja minun ruumiini. Kolme 1200-luvun teoriaa kehollisuudesta – 207</li> <li>Matias Slavov, Sensualismi mielenfi losofi assa: Hume ja Condillac Descartesin vastapelureina – 220</li> <li>Onni Hirvonen, Funktionalistinen mieli ja persoonan rajat – 233</li> <li>Vili Lähteenmäki, Ajattelu ja ajatteleva olio – 253</li> <li>Juhana Toivanen, Ihmisenkaltainen eläin. Näkökulmia rationaalisuuteen, ihmisyyteen ja eläimyyteen – 264</li> <li>Joona Henrik Taipale, Itsen ja toisen välisestä jatkuvuudesta ja epäjatkuvuudesta – 287</li> <li>Mika Ojakangas, Jacques Lacan: yliminä, halu ja asia – 307</li> <li>Pessi Lyyra, Mitä halu esittää? – 316</li> <p></p> <b><li>III YHTEISKUNTAFILOSOFIA, KRIITTINEN TEORIA, TUNNUSTUKSEN POLITIIKKA </li></b> <li>Markku Mäki, Montesquieu ja Englanti – 337 </li> <li>Gorm Harste, From Kant to Clausewitz – An investigation of war systems with Luhmann’s systems theory – 375 </li> <li>Kia Lindroos, Valta, kritiikki ja Walter Benjamin – 411 </li> <li>Mikael Carleheden, On Theorizing: C.S. Peirce and Contemporary Social Science – 428 </li> <li>Eerik Lagerspetz, Hans Kelsen’s Defence of Democracy – 460 </li> <li>Joonas Pennanen, Limittyvät kontekstit, käytännöllinen järkeily ja harkintatasapaino – 483 </li> <li>Sari Roman-Lagerspetz, Althusser: Between Marx and Lacan – 513 </li> <li>Petteri Niemi, Social Work and Recognition – 534 </li> <li>Jacob Dahl Rendtorff, The Ethics and Politics of Recognition: A Critique of Critical Theory – 560 </li> <li>Arto Laitinen, Michael Walzer on Recognition as a Dominated Good – 586 </li> <p></p> <b><li>IV ESTETIIKKA, ETIIKKA JA ELÄMÄSSÄ SUUNNISTAUTUMINEN </li></b> <li>Bernadette Banaszkiewicz, Intensität, Deutlichkeit, enargeia. Antike Ekphrasis-Konzeptionen bei Theon, Quintilian und Longos – 623 </li> <li>Jussi Antti Saarinen, Taidemaalareiden ykseyden kokemuksista – 651 </li> <li>Henrik Enckell, Carlos Saura’s Blood Wedding – 665 </li> <li>Werner Stegmaier, Die Bedeutung der Philosophie von Emmanuel Levinas für die Orientierung des Menschen – 678 </li> <li>Olli Pitkänen, Mitä tarkoittaa pahan selittäminen? Huomioita Jussi Kotkavirran kirjoituksesta Hyvän ja pahan lähteillä – 688 </li> <li>Rauno Huttunen & Leena Kakkori, Moraalin kehitys ja täysi-ikäisyys – Gilligan–Kohlberg –kiista – 709 </li> <li>Ludwig Siep, Ethische Kriterien für medizinische Forschung in Entwicklungsländern – 730 </li> <li>Miira Tuominen, Stoalainen fi losofi nen terapia: elämä sarjana valintoja – 756 </li> <li>Sami Pihlström, Viljely ja aika: Maa, puutarha ja elämän arvo(t) – 770 </li> <li>Juha Räikkä Itsepetos ja uskonto – 797 </li> <li>Olli-Pekka Moisio, Uskonto kritiikkinä ja kriittinen teoria täysin toisen kaipuuna – 805 </li> <li>Risto Eräsaari Viimeiset sanat – 817 </li> </ul>
dc.format.extentVerkkoaineisto (825 sivua).
dc.language.isofin
dc.language.isoeng
dc.language.isoger
dc.language.isonor
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesSoPhi
dc.subject.otherKotkavirta, Jussi
dc.titleSisäisyys & suunnistautuminen : juhlakirja Jussi Kotkavirralle
dc.title.alternativeJuhlakirja Jussi Kotkavirralle
dc.typebook
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-5603-5
dc.type.dcmitypeTexten
dc.relation.issn1238-8025
dc.relation.numberinseries125
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysofilosofia
dc.subject.ysokorkeakouluopetus
dc.subject.ysofilosofit


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot