Opetus keskittyy koululle : Kuusenmäen

Abstract

Tutkielmassa selvitetään, miten Pyhäjärven kunnassa sijainneesta Kuusenmäen ”ylhäisemmästä” kansakoulusta muotoutui uuden oppivelvollisuuslain 1921 mukainen kansakoulu. Tutkimusajanjakso käsittää vuosien 1921 – 1939 välisen ajan, koska tänä aikana tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet tehtiin koulun toiminnassa. Tutkielmassa käytetään mikrohistoriallista tarkastelutapaa. Tutkimusaineiston intensiivisellä ja tarkalla analysoinnilla saadaan informaatiota ilmiöstä, jota tarkastellaan. Tilastotietoja analysoitaessa käytetään kvantitatiivista menetelmää. Kolmantena menetelmänä tutkimuksessa käytetään vertailua. Keskeisin tutkimusmateriaali koostuu Kuusenmäen kansakoulua koskevista arkistolähteistä, joita ovat Kuusenmäen kansakoulun vuosikertomukset tilastoliitteineen lukuvuodesta 1920 - 1921 lukuvuoteen 1939 - 1940 sekä Kuusenmäen kansakoulun johtokunnan pöytäkirjat vuosilta 1921 - 1939. Lisäksi tutkielmassa käytetään muistitietoaineistoa tuomaan esille esimerkinomaisesti aikalaisten koulukokemuksia. Tutkielmassa käsitellään niitä sopeuttamistoimenpiteitä, joita oppivelvollisuuslain velvoittamina jouduttiin Kuusenmäen koulupiirissä tekemään. Ne toimenpiteet, joihin koulun johtokunta tärkeimpänä toimijana valtion ja kunnan toimiessa taus-tavaikuttajina joutui paneutumaan, olivat alakansakoulun perustaminen, alakansakoulunopettajan valinta, jatko-opetuksen järjestäminen, koulurakennuksen laajentaminen ja oppilashuollon järjes-täminen. Tutkimusajanjakson lopussa Kuusenmäen koulupiirin lapsille opetusta annettiin keskitetysti koulurakennuksen laajentamisen myötä asianmukaisissa tiloissa koululla, jossa toimi sekä alakansakoulu että yläkansakoulu. Koululla annettiin myös jatko-opetusta. Koulukeittolatoiminnan vakiintuminen, vaateavustukset ja tarvittavan majoituksen järjestäminen auttoivat lasten koulunkäyntiä niin, että varsinaisen kansakoulun osalta oppipakko toteutui Kuusenmäen koulupiirissä. Jatko-opetuksen osalta oppipakon toteutuminen jäi saavuttamatta.