Show simple item record

dc.contributor.authorVilen, Taru
dc.date.accessioned2013-12-19T16:53:23Z
dc.date.available2013-12-19T16:53:23Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42704
dc.description.abstractTutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten opettajat opettavat suullisia kommunikaatiotaitoja ja niihin kuuluvia osataitoja yläkoulussa, sekä kartoittaa, millaisia ajatuksia ja periaatteita he liittävät suullisen kielitaidon opetukseen. Tämän lisäksi halusin selvittää, realisoituvatko opettajien käsitykset omasta opetuksestaan vai eroavat ne opetuksesta, joka käytännössä toteutuu luokkahuoneissa. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkin kolmen opettajan yläkoulun ruotsinopettajan tuntiopetusta sekä heidän ajatuksiaan suullisen kielitaidon opettamisesta. Tiedonkeruumenetelminä käytin ei-osallistuvaa havainnointia sekä kyselylomaketta, joka koostui opettajien taustatiedoista sekä avoimista kysymyksistä. Havainnointien aikana tein muistiinpanoja, jotka muodostivat kyselyvastausten kanssa tutkimukseni aineiston. Aineiston analysoinnissa käytin pääsääntöisesti sisällön analyysin menetelmiä. Tutkimukseni tuloksista voidaan olettaa, että opettajat käyttävät pääosin opetuksessaan tavallisia opetusmenetelmiä kuten: ääntämisharjoituksia, kuullunymmärtämisharjoituksia, paritehtäviä, kielistudiotyöskentelyä sekä keskusteluharjoituksia. Usein suullinen työskentely on kuitenkin vain tapa harjoittaa jotain muuta kielellistä funktiota kuten kielioppirakennetta. Opettajien tulisi täten lisätä opetukseensa harjoituksia, jotka harjoittaisivat mm. kompensaatiostrategioita, luovaa kielenkäyttöä sekä pragmaattisia taitoja. Opettajien periaatteet opetuksen toteuttamista heijastuvat myös käytännön luokkahuonetyöskentelyyn eikä tuloksissa ilmennyt suuria ristiriitoja. Valmiiden käyttökelpoisen harjoitusmateriaalien puute, sekä tehtävien valmisteluihin käytettävän ajan puute estävät opetuksen toteutusta halutulla tavalla. Opettajat kaipaisivat myös enemmän mahdollisuuksia aitoon vuorovaikutukseen samanikäisten kanssa. Tulosten pohjalta nousee esille muutamia kysymyksiä myöhempiä tutkimuksia silmälläpitäen kuten: Miten suullinen kurssi yläasteella vaikuttaisi oppilaiden taitoihin ja motivaatioon sekä opetusmateriaaleihin, entä tarvitsisivatko tytöt ja pojat erilaisia opetusmenetelmiä?fi
dc.format.extent43
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermuntliga kummunikationskunskaper
dc.subject.otherundervisningsmetoder
dc.subject.otherundervisningsprinciper
dc.subject.othersjälvreflektion
dc.titleMuntlig talkommunikation : metoderna i klassrummet och lärarnas inlärningsfilosofiska tankar angående metodval inom muntlig talkommunikation
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201312192850
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2013-12-19T16:53:24Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record