Lasten tunnetaidot päiväkodissa : 5-vuotiaat ja Tunnemuksu-ohjelma

Abstract

Tunteet ovat muodossa tai toisessa jatkuvasti läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ne vaikuttavat moniin kognitiivisiin toimintoihin sekä sosiaalisen elämämme sujuvuuteen. Hyvät tunnetaidot suojaavat monilta elämän riskitekijöiltä ja päivähoidolla on havaittu olevan vahva rooli näiden tunnetaitojen kehittymisessä. Tämä etnografista tutkimusotetta soveltava tapaustutkimus luo silmäyksen 5-vuotiaiden lasten tunnetaitoihin päivähoidon arjessa. Tavoitteena oli saada tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten tunnetaidoista ja siitä, miten tunnetaitojen kehittymistä voi päiväkodissa tukea Tunnemuksu ja Mututoukka -tunnetaito-ohjelman avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin 20 viisivuotiaan lapsen päiväkotiryhmässä, jossa Tunnemuksu ja Mututoukka -tunnetaito-ohjelma oli osa arjen toimintaa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapset nimesivät, tunnistivat, ymmärsivät ja käsittelivät tunteita päiväkotiryhmän arjessa sekä miten Tunnemuksu ja Mututoukka -tunnetaito-ohjelma näkyi näissä tunnetaidoissa. Aineistonkeruumenetelmät olivat tunnetaitojen havainnointi arjen vuorovaikutustilanteissa sekä puolistrukturoidut teemahaastattelut, joissa lapsia pyydettiin tunnistamaan tunteita nallekorteista ja kertomaan syistä tunteiden takana. Aineiston analyysi toteutettiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että lapset ilmensivät tunnetaitoja eri tavalla lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa verrattuna aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Tunteita nimettiin aikuisen kanssa enemmän, mutta eri sanoilla kuin lasten kesken. Lapset omaksuivat tunnemuksutuokioilla käytettyjä tunteiden nimiä sekä tunteiden taustojen selityksiä ja käyttivät niitä keskustellessaan aikuiselle. Nämä nimet ja selitykset eivät kuitenkaan olleet lähes ollenkaan lasten käytössä vertaisvuorovaikutuksessa. Tutkimuksen yhtenä tuloksena esitetään aineiston analyysin ja tunnetaitojen teoreettisen käsitekentän pohjalta kehitetty tunnetaitojen kehämalli, joka havainnollistaa tunnetaitojen kokonaisuutta sekä sen osa-alueiden välisiä suhteita. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimusten näyttöä päivähoidon merkityksestä lasten tunnetaitojen tukemisessa. Tulokset osoittavat, että on tärkeää kiinnittää huomiota tunnetaitojen tukemisen tapoihin ja erityisesti siihen, miten lasten maailma ja vertaisvuorovaikutuksen todellisuus saadaan osaksi tunnekasvatusta. Lasten vertaisvuorovaikutuksessa ilmentävien tunnetaitojen lisäksi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde olisi tunteiden ja tunnetaitojen non-verbaalinen ilmaiseminen lasten toiminnassa. Olisi myös mielenkiintoista tarkastella tunnetaitojen kehämallia toisenlaisen aineiston tai tutkimusasetelman näkökulmasta.