Lääkkeiden rauhoittavan kokonaiskuormituksen yhteys kaatumistapaturmiin lonkkamurtumasta toipuvilla ikääntyneillä henkilöillä

Abstract

Ikääntyneiden määrän kasvun myötä ikääntyneiden kaatumistapaturmat lisääntyvät. Kaatumistapaturman yksi vakavimmista seurauksista on lonkkamurtuma, myös niiden määrä lisääntyy. Lääkkeiden käytön tiedetään olevan yhteydessä ikääntyneiden kaatumistapaturmiin. Ikääntyneiden lääkkeiden käyttö on kasvussa. Osa ikääntyneiden käyttämistä lääkkeistä on vaikutuksiltaan rauhoittavia. Lääkkeen rauhoittava vaikutus voi olla lääkkeen varsinainen käyttöaihe tai se voi olla haitta- tai sivuvaikutus. Tässä pro gradu-tutkielmassa selvitetään onko lääkkeiden rauhoittavalla kokonaiskuormalla yhteyttä yli 60-vuotiaiden kotona asuvien lonkkamurtumasta toipuvien henkilöiden kaatumistapaturmiin. Tutkimukseen osallistui Keski-Suomen keskussairaalassa 1.3.2008–31.12.2010 välisenä aikana leikatut lonkkamurtumapotilaat. Tutkimuksen sisäänottokriteereinä oli asuminen Jyväskylässä tai Jyväskylän lähikunnassa, yli 60 vuoden ikä, asuminen kotona tai palvelutalossa ilman yövalvontaa ja itsenäinen liikkuminen. Alkumittauksiin kutsuttiin 136 henkilöä. Tutkimuksesta suljettiin pois 55 henkilöä. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen otettiin mukaan 81 henkilöä. Tutkittavilta kerättiin lääkitystiedot kyselylomakkeella. Lääkkeiden käyttö varmistettiin terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärintarkastuksen yhteydessä. Lääkkeet koodattiin sen mukaan onko niillä rauhoittavaa vaikutusta. Koodien avulla laskettiin henkilön käyttämien lääkkeiden rauhoittava kokonaiskuorma. Kaatumisia sisätiloissa ja kaatumisia ulkona seurattiin kyselylomakkeella kolmen kuukauden ajalta alkumittausten jälkeen. Lääkkeiden rauhoittavan kokonaiskuorman ja kaatumisten välistä suhdetta arvioitiin logistisen regressioanalyysin avulla. Kaatuneiden ryhmä ei eronnut käytettyjen lääkkeiden rauhoittavan kokonaiskuorman suhteen ei-kaatuneiden henkilöiden ryhmästä. Sisällä kaatuneiden ryhmä erosi tilastollisesti merkitsevästi käytettyjen lääkkeiden rauhoittavan kuorman suhteen ei- sisällä kaatuneiden ryhmästä. Logistisessa regressioanalyysissä rauhoittavien lääkkeiden käyttö ei ollut yhteydessä kaatumisiin silloin, kun yhteyttä tarkasteltiin kaikkien kaatumisten osalta. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö sen sijaan lisäsi sisällä kaatumisen riskin yli kolmenkertaiseksi verrattuna niihin, joilla ei ollut käytössä rauhoittavaa lääkettä. Kaatumisten ja lääkkeiden rauhoittavan kuorman yhteyttä olisi jatkossa hyvä tutkia lisää suuremmalla tutkimusjoukolla.

With the number of elderly people growing also the number of falling accidents occurring among the elderly will grow. Hip fracture is one of the most serious consequences of falls. The use of medication is known to be associated with the falls of elderly people. And the use of medication is increasing among elderly people. Some of the medicines used by older people have sedative effects. These effects may be the main reason for the use of the medication or it may also just be a side effect. The objective of this thesis was to find out whether there is an association between the use of medication with sedative effects (sedative load) and the accidental falls of over 60-year-old people living at home and recovering from a fall- related hip fracture. Participants of the study were hip fracture patients operated on at the Central Finland Central Hospital in 1.3.2008 – 31.12.2010. The inclusion criteria included living in the city of Jyväskylä or its neighbouring municipalities, over 60 years of age, living at home or in a sheltered home without night-time surveillance and independent mobility. 136 participants were invited for initial measurements and 81 were accepted into the study after checking the exclusion criteria. The use of medications was mapped by asking participants to fill in a questionnaire. The information was confirmed by a nurse and when necessary during a medical examination. All medicines were coded according to whether they have a sedative effect. The codes were then used to calculate the total sedative load of the medicines used by a person. Falls indoors and outdoors were followed by a questionnaire covering three months after the initial measurements. The connection between the sedative load of the medication used and the falls was evaluated by using a logistic regression analysis. The group of fallers did not differ in terms of sedative load from the non-fallers group. The sedative load of the group of indoor fallers did differ with a statistically significant amount from that of the non-indoor fallers. In the logistic regression analysis the use of medication with sedative effects was not connected to falls when the connection was looked at on a total falls level. However, the use of medication with sedative effects more than tripled the risk of indoor falls compared to those who were not using medication with sedative effects. The connection between accidental falls and the use of medication with sedative effects should be explored more in the future with a larger study population.