La subjectivité des adjectifs qualifiant les Flamands et leurs institutions dans La Libre Belgique

Abstract

Belgian viimeaikaiset poliittiset kriisit ovat saaneet paljon kansainvälistäkin huomiota. Ne pohjautuvat pääosin jännitteisiin hollantia puhuvien flaamien ja ranskaa puhuvien vallonien välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kielellisestä näkökulmasta tarkastelemalla ranskankielisen konservatiivisen sanomalehden La Libre Belgique tapaa kuvata flaameja ja heidän instituutiotaan. Tutkimuksen kohteena ovat flaameihin ja heidän instituutioihinsa viittaavat adjektiivit, joiden subjektivisuutta tutkitaan tässä C. Kerbrat-Orecchionin teorian mukaan. Tämä ranskalainen kielitieteilijä luokittelee adjektiivit objektiivisiin ja subjektiivisiin; subjektiiviset jakautuvat edelleen affektiivisiin ja evaluatiivisiin; viimeksi mainitut jakautuvat vielä aksiologisiin ja ei-aksiologisiin. Adjektiivit jaetaan lisäksi viiteen semanttiseen kenttään: 1) alkuperä, 2) tila, 3) fyysinen ilmiasu, 4) luonne ja 5) mentaliteetti.

Tutkimuksen päätulokset ovat seuraavat: huolimatta siitä että subjektiivisuus vaihtelee hieman adjektiivien viitteen ja tarkoituksen mukaan, suurin osa adjektiiveista on kuitenkin objektiivisia (75,5%). Subjektiivisten adjektiivien ryhmä sisältää enimmäkseen evaluatiivisia ei-aksiologisia adjektiiveja (15,4%). 7,7% kaikista on evaluatiivisia aksiologisia adjektiiveja ja vain 1,4% affektiivisia adjektiiveja. Lehti siis käsittelee kohdetta useimmiten objektiivisesti. Noin puolet adjektiiveista viittaa alkuperään (51,8%). Neljäosa viitaa tilaan (23,6%). Mentaliteetin osuus on 12,3%, kun taas luonteen 8,2% ja fyysisen ilmiasun osuus on vain 4,1%. Adjektiivit, jotka viittaavat luonteen ja mentaliteettiin, ovat paljon subjektiivisempia kuin tilaa ja fyysistä ilmiasua kuvailevat. Alkuperään viittavat adjektiivit ovat kaikki objektiivisia.