Opintojen negatiivinen keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa : ryhmänohjaajan näkökulma

TIIVISTELMÄ Romakkaniemi, Tero. OPINTOJEN NEGATIIVINEN KESKEYTTÄMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA. RYHMÄNOHJAAJAN NÄKÖKULMA.Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu 2013, s. 88. Tutkimuksessani tarkastelen opintojen negatiivista keskeyttämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Selvitin, millaisia asioita ammatillisessa koulutuksessa työskentelevät ryhmänohjaajat näkevät negatiivisen keskeyttämisen taustalla ja syinä sekä sitä, kuinka ryhmänohjaajat ehkäisevät negatiivista keskeyttämistä. Toteutin tutkimuksen ilmiölähtöisesti, laadullisena. Sallin tutkimushaastattelujen edetä mahdollisimman avoimessa ja dialogisessa hengessä pyrkien rakentamaan ilmiön osalta yhteistä ymmärrystä haastateltavien kanssa. Tutkimushaastattelut sijoittuivat luonteeltaan avoimen ja teemahaastattelun välimaastoon. Aineisto koostui 13 ryhmänohjaajan haastattelusta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen eli keskeyttämisen taustalla olevien syiden osalta aineistonanalyysi tuotti kolme pääluokkaa: 1) Ryhmänohjaaja ei tunne opiskelijaa ja hänen elämäntilannettaan, eikä tiedä syytä keskeyttämiseen; 2) Syy keskeyttämiseen liittyy opiskelijan yksilöllisiin tekijöihin, kuten oppimiseen, elämänhallintaan, terveydentilaan sekä kypsymättömyyteen; 3) Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, puolestaan nousee esille riittämätön tuki uravalinnassa, riittämätön sosiaalinen tuki omalta opiskeluryhmältä, perheeltä tai oppilaitokselta. Toinen tutkimuskysymys puolestaan tuotti kaksi pääluokkaa: 1) Ryhmänohjaaja ehkäisee keskeyttämistä vuorovaikutuksen keinoin olemalla helposti lähestyttävä, tuntemalla ryhmänsä opiskelijat kokonaisvaltaisesti, rakentamalla ja ylläpitämällä toimivaa ryhmää sekä olemalla aktiivinen erilaisissa verkostoissa; 2) Ryhmänohjaaja ehkäisee keskeyttämistä pedagogisin menetelmin; ryhmän turvallisuudesta huolehtimalla, opintosuoritusten seuraamisella ja niissä tukemisella sekä tukemalla motivaation rakentumisessa. Pohdinnassa merkittävinä teemoina painotin keskeyttämisen ilmiön monitahoista ja kompleksia luonnetta. Keskeyttämisen vähentämisessä oleellisimpana näyttäytyy pyrkimys ennaltaehkäisevään lähestymistapaan. Erityisen tärkeää on se, kuinka hyvin ryhmänohjaaja tuntee ryhmänsä opiskelijat. Ryhmänohjaajan työn keskipisteenä on opiskelijan voimaantumista mahdollistava vuorovaikutus ja pedagogiikka. Tutkimukseni luontevana jatkona voisi ajatella tehtävän jatkotutkimusta, joka keskittyy ryhmänohjaajan käyttämien menetelmien sijasta hänen persoonallisuuden, kuten luonteen ja arvojen osuuden selvittämiseen onnistuneessa ohjaustoiminnassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.