"On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa
Kaksikielisten kielitietoisuus on tutkijoita yhä enemmän kiinnostava aihe. Kaksikielisten osuus maailman väestöstä on yksikielisiä suurempi, ja kaksikielisyydellä on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen kognitioon koko yksilön elämänkaaren ajan, mikä tekee tutkimuksesta ajankohtaisen. Pro gradu -työssäni tutkin kuuden 6–13-vuotiaan ranskalais-suomalaisen lapsen kieliympäristöä, kielellisiä havaintoja ja ympäristön antamaa tukea kielitietoisuuden kehitykselle ja kielenoppimiselle. Erityisesti keskityn lasten kielihavaintojen heteroglossiaan (Bakhtin) ja välittyneisyyden keinoihin (Vygotsky), joita kielenoppimisessa hyödynnetään. Lapsia yhdistää 1) kaksikielinen suomen ja ranskan omaksuminen, 2) Suomi-koulun käyminen ja 3) eläminen ranskankielisessä valtakulttuurissa, jossa mahdollisuudet suomen kielen käytölle ovat Suomessa asuvia yksikielisiä ikätovereita rajallisemmat.
Kielitietoisuuden osatekijöitä on määritellyt Bialystok, ja suomalaislasten kielitietoisuutta on tutkittu projektissa Tilanteinen kielellinen tietoisuus ja vieraan kielen oppiminen (2001–2006). Kielitietoisuutta ja kielenoppimista tarkastellaan tässä tutkielmassa sosiokognitiivisesta näkökulmasta, jossa yhdistyvät bahtinilainen dialoginen ja vygotskilainen sosiokulttuurinen kielenoppimisnäkemys. Kognitiiviset toiminnot – kielellinen tietoisuus ja kielenoppiminen – kytkeytyvät lapsen ympäristöön. Kielitietoisuus nähdään kykynä reflektoida kielen rakenteellisia ja muodollisia ominaisuuksia sekä toisaalta kielen merkitystä, sen funktioita ja käyttöä. Kielitietoisuus tulee ilmi siinä, miten lapset puhuvat kielistä ja miten he käyttävät ja osaavat kieliä. Aineistona ovat lasten teemahaastattelut ja heidän piirtämänsä kielenpuhujakuvat sekä lisäksi Suomi-koulun puheenjohtajan sähköpostihaastattelu, taustatietokyselyt vanhemmilta ja tutkijan tutkimuspäiväkirja. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisesti.
Haastatteluissa selvisi, että lasten kieliympäristöön kuuluvat ranska ja suomi, mutta monilla myös englannin kieli. Valtakielen ranskan vahva asema lasten jokapäiväisessä elämässä näkyy esimerkiksi siten, että lapset käyttävät Suomi-koulun välitunneilla ranskaa. Kaksikieliset havaitsivat kielen sidoksisuuden kielenkäyttäjiin, sillä heidän mukaansa sanat eivät ole vaihdettavissa kielestä toiseen ja eri kielten sanoja luonnehditaan erilaisin adjektiivein. Lapset ovat tiedostuneita vaihtelusta ja sosiaalisesta kerrostuneisuudesta samankin kielen sisällä, sillä suomen kielessä on ”slangisanoja” ja ”aksenttia” siirryttäessä paikasta toiseen. Tilanne, paikka ja ihmiset vaikuttavat lasten kielivalintaan, eli kontekstuaaliset tekijät säätelevät vahvasti sitä, mikä on kulloinkin sopiva tapa käyttää kieltä. Suomen kielen välittäjät jakautuvat Suomi-koulun tarjoamiin välittäjiin ja muihin välittäjiin. Muista välittäjistä korostuvat sosiaaliset välittäjät, joista keskeisin on oma vanhempi tai vanhemmat, jotka tukevat ja kehittävät suomen kieltä erilaisten välittäjien kautta. Suomi-koulu tarjoaa materiaalisia välittäjiä (teksti- ja kuvakirja, tehtävät, CD-soitin, lastenkirjat) ja psykologisia välittäjiä (opettajien suomen puhuminen, Hölmöläisten tarinat, kertomukset Suomesta).
Tutkimustulokset koskettavat erityisesti kaksikielisten lasten vanhempia, mutta samaten muut kasvattajat ja opettajat Suomi-koulussa saavat tietoa, jonka avulla voidaan tukea kaksikielisten lasten kielellistä kehitystä.
...
Alternative title
Heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29524]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Effects of the Portuguese GraphoGame on Reading, Spelling, and Phonological Awareness in Second Graders Struggling to Read
Carvalhais, Lénia; Limpo, Teresa; Richardson, Ulla; Castro, São Luís (Universiteit Antwerpen, 2020)The interest in computer-assisted interventions to promote literacy has increased over the years. In this study, we developed the Portuguese version of the GraphoGame Fluent and tested its effects on reading, spelling, and ... -
Fallstudie av tidig tvåspråkig utveckling hos två finsk/svenska barn med hjälp av CDI-formulär och inspelningar
Nurmela, Maiju (2014)Tämä on tapaustutkimus kahden kaksikielisen (suomi ja ruotsi) lapsen varhaisesta kielenkehityksestä. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta 1-3 –vuotiaasta lapsesta (tyttö ja poika), jotka käyvät ruotsinkielistä päiväkotia ... -
University Exchange Students’ Practices of Learning Finnish : A Language Ecological Approach to Affordances in Linguistic Landscapes
Szabó, Tamás Péter; Dufva, Hannele (Springer International Publishing, 2020)In linguistic landscape (LL) studies, various projects have demonstrated how language learners benefit from tasks that involve the documentation and interpretation of the LL. In this chapter, we investigate how Finnish as ... -
Kielellisen tietoisuuden ja kehittyvän lukutaidon tukeminen esiopetuksessa kirjallisuutta käyttäen
Joronen, Outi (2021)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka esiopettajat käyttivät kirjallisuutta ja mitä he pitivät tärkeänä tukiessaan lasten kielellistä kehitystä ja kehittyvää lukutaitoa kirjallisuutta käyttäen. Tutkimus on ... -
Coda-lasten osoitukset viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa
Veikkolainen, Laura (2019)Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksimodaalisesti kaksikielisten coda-lasten (children of deaf adults) sekä heidän viittomakielisten vanhempiensa ja suomenkielisen aikuisen vuorovaikutustilanteita. Analysoin lasten ...