Johdon tunneälyosaaminen ja sen kehittäminen coachingin keinoin
Abstract
Tutkimus tarkastelee johdon tunneälyosaamisen kehittämistä johdon coachingin keinoin.
Tutkimustehtävänä on etsiä vastauksia siihen, miten johdon coachit pyrkivät arvioimaan ja
kehittämään johdon tunneälyn kahdeksaa avainosaamista osana valmennustyötään.
Tarkasteltavat avainosaamiset ovat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, läpinäkyvyys, empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja ja ryhmä- ja yhteistyötaito. Laadullisen
tutkimuksen aineiston hankintamenetelmä oli teemahaastattelu ja työhön haastateltiin yhteensä
yhtätoista johdon coachia. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen teoriaohjaava
sisällönanalyysi ja analyysitekniikkana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksessa tunneälyn
arviointiin kehitettyjä mittaristoja oli käyttänyt kolme johdon coachia. Suosituin mittari oli Bar-
Onin EQ-i, jota olivat käyttäneet kaikki kolme coachia. Muita coachien käyttämiä
tunneälyosaamisten arviointimenetelmiä olivat MSCEIT, EBW, PK5 ja Team Resilience Profile.
Havainnointiarviointikokemuksia coachien puheesta ilmeni itsetuntemuksen, itsekontrollin,
empaattisuuden ja ryhmä- ja yhteistyötaidon osalta. Ryhmä- ja yhteistyön avainosaamisen
havainnoinnissa toimiva työväline coachille saattaa olla Balesin vuorovaikutusprosessianalyysi.
360 asteen haastattelupalautetta arviointimenetelmänään oli käyttänyt kolme coachia ja se koettiin
laajasti toimivana ja potentiaalisena arviointivälineenä. Haastatteluarviointityökalu ESCI-360
yhdessä Johari Window nelikenttämallin kanssa voi auttaa coachia hahmottamaan johtajan
sokeita pisteitä. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että tunneälyn osaamisten kehittämiseen
pitää suhtautua kokonaisvaltaisesti ja siinä tulisi huomioida muun muassa keho-, konteksti- ja
suhdetekijät. Hyvä itsetuntemus on kaikkien muiden tunneälyosaamisten perusta, jonka
kehittämisen ytimessä on coachattavan itsereflektiosaamisen harjoittaminen. Itsekontrollissa pitää
ottaa huomioon coachattavan temperamentti. Itsekontrollin kehittämisessä voivat auttaa erilaiset
itsereflektio- ja mindfulness-harjoitukset. Läpinäkyvyydessä johtajan johdonmukaisen
käyttäytymisen kehittäminen on tärkeää ja avoimuuden sekä aitouden suhteen coachin täytyy
ottaa huomioon korostetusti johtajan konteksti- ja tilannetekijät. Empaattisuuden ytimessä on
coachattavan kuunteluosaamisen kehittäminen ja empatiaosaamisella on merkittävä vaikutus
jokaiseen sosiaalisen tunneälyn avainosaamiseen. Kannustavuudessa coachin on olennaista auttaa
coachattavaa inspiroimisosaamisen kehittämisessä. Siinä korostuvat johtajan empaattisuuden sekä
itsetuntemuksen kehittäminen. Kyvyn kehittää toisia avainosaamista coachit pyrkivät
kehittämään johdon coachingin näkökulmasta ja sen hallinnassa tärkeää on empatiaosaaminen.
Taidon hallita konflikteja avainosaamisssa coachin on tärkeää auttaa johtajaa kehittämään
emotionaalista itsetietoisuuttaan, itseluottamustaan, itsekontrolliaan ja empaattisuuttaan. Ryhmä ja
yhteistyötaidon avainosaamisessa coachin on tärkeää tukea coachattavan kehittymistä laajasti
sekä henkilökohtaisissa, että sosiaalisissa tunneälyosaamisissa.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2013
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201309242347Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish