Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKoskinen, Liisa
dc.date.accessioned2013-09-09T12:34:51Z
dc.date.available2013-09-09T12:34:51Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42118
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asenteita yläkoulussa olevilla kielikylpyoppilailla ja tavallisessa ruotsin opetuksessa olevilla oppilailla on ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessani selvitin, onko näiden ryhmien asenteiden välillä mahdollista huomata eroja ja onko ruotsin opiskelun kestolla vaikutusta oppilaiden asenteisiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 65 8.- tai 9.-luokkalaista oppilasta Porvoossa. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpyluokkaa ja kaksi tavallisessa ruotsin opetuksessa olevaa luokkaa. Tulosten analysoinnissa käytettiin pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksestani kävi ilmi, että tutkimukseen osallistuneilla kielikylpyoppilailla on positiivisemmat asenteet ruotsin kieltä kohtaan kuin tavallisessa ruotsin opetuksessa olevilla oppilailla. Suuri osa erityisesti tavallisessa ruotsin opetuksessa olevista oppilaista suhtautui suhteellisen negatiivisesti yleisesti ruotsin kieltä ja ruotsin oppiainetta kohtaan. Myös esimerkiksi ruotsalaista kulttuuria kohtaan asenteissa oli huomattavissa negatiivisempia sävyjä kuin kielikylpyoppilailla. Sekä kielikylpyopetuksessa että tavallisessa ruotsin opetuksessa olevat oppilaat pitivät ruotsin opiskelua kuitenkin suhteellisen hyödyllisenä ja tärkeänä, sillä ruotsin kielestä koettiin olevan hyötyä niin työelämässä kuin jokapäiväisissä tilanteissakin. Tutkimuksesta kävi ilmi myös, että kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän ruotsia vapaa-ajallaan kuin tavallisessa opetuksessa olevat oppilaat. Tutkimustulokset osoittivat myös, että ruotsin opiskelun kestolla on vaikutusta oppilaiden asenteisiin siten, että pitempään ruotsia opiskelleiden asenteet olivat positiivisemmat. Asenteiden muodostumiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Koska kieliasenteilla on myös suuresti vaikutusta itse vieraan kielen oppimiseen ja oppimistuloksiin, olisikin hyvä pohtia, miten mahdollisesti negatiivisiin asenteisiin, esimerkiksi juuri ruotsin kieltä kohtaan, voisi tulevaisuudessa vaikuttaa. Aihe on tällä hetkellä myös hyvin ajankohtainen, sillä uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan vuonna 2016 ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Mielenkiintoista onkin, onko tällä muutoksella positiivisia vaikutuksia myös oppilaiden asenteisiin.fi
dc.format.extent33
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherattityder
dc.subject.otherspråkattityder
dc.subject.otherspråkbad
dc.subject.othersvenska språket
dc.titleAttityder till svenska språket hos språkbadselever och elever i den traditionella språkundervisningen i Borgå
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201309092264
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2013-09-09T12:34:51Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot