Koulusurman jälkeen : eteläpohjalaisten nuorten kokemuksia Kauhajoen koulusurmien yhteisöllisistä vaikutuksista

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia eteläpohjalaisilla nuorilla on vuonna 2008 tapahtuneiden Kauhajoen koulusurmien mahdollisista vaikutuksista yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen pääomaan omassa oppilaitoksessa ja kotikunnassa. Tutkimus jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: 1) Millaisena yhteisönä nuoret näkevät oman asuinkuntansa, 2) Miten Kauhajoen koulusurmia on käsitelty koulun toimesta sekä 3) Millaisia jälkivaikutuksia Kauhajoen koulusurmilla on ollut nuorten keskinäisiin sekä nuorten ja aikuisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin?

Työn käsitteellisenä viitekehyksenä toimivat sosiaalisen pääoman ja yhteisön käsitteet. Sosiaalisen pääoman määrittelyssä tukeudutaan erityisesti Robert Putnamin teoretisointiin sosiaalisesta pääomasta. Putnamin analyysissä sosiaalinen pääoma on yhteisön voimavara, joka muodostuu sosiaalisista verkostoista, vastavuoroisuuden normeista ja luottamuksesta. Tässä tutkielmassa yhteisö rajataan käsittämään nuorten kiinnittymistä omaan paikallisyhteisöön, erityisesti omaan oppilaitokseen ja kotikuntaan.

Tutkielman aineisto koostuu viidestä ryhmähaastattelusta. Haastateltavia aineistossa on yhteensä 17. Haastattelut on tehty toukokuun 2012 aikana kolmella eri paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä 16-18-vuotiaita, oppilaskuntatoiminnassa mukana olevia lukio-opiskelijoita. Aineiston analyysissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Haastateltavat näkevät oman kotipaikkansa enimmäkseen hyvänä, turvallisena ja tiiviinä asuinyhteisönä. Vaikka tuttuus aiheuttaa myös negatiivisia lieveilmiöitä, tarjoaa tiivis yhteisö enemmän positiivisia asioita: muista välittämistä sekä turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kauhajoen koulusurmien käsittelyssä oli luokka- ja oppilaitoskohtaisia eroja, mutta käsittely koettiin kuitenkin enimmäkseen onnistuneeksi. Kauhajoen koulusurmilla on ollut tutkimusaineiston valossa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sosiaalisen pääoman kehittymiseen haastateltavien oppilaitoksissa. Positiivisena sosiaalisen pääoman kehityksenä voi nähdä oppilaitoksissa ilmenneen pyrkimyksen lujittaa yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä välittömästi Kauhajoen koulusurmien tapahtumisen jälkeen. Toisaalta yhdistävä sosiaalinen pääoma saattaa myös kärsiä koulusurmien jälkeen. Epäilyttäviksi, potentiaalisiksi uhkiksi saatetaan nähdä ne henkilöt, jotka ovat yhteisön ulkopuolisia, joko hiljattain paikkakunnalle muuttaneita tai muusta syystä yhteisön sosiaalisen elämän ulkopuolella.