Liikunnan ja terveystiedon opettajien asennoituminen liikennekasvatuksenopettamiseen sekä arvio liikennekasvatuksen tavoitteiden ja sisältöjen tärkeydestä yläkoulussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi liikennekasvatusta opettavat opettajat arvioivat liikennekasvatuksen eri tavoitteiden ja sisältöjen tärkeyden sekä millaisia opetusmuotoja he käyttävät. Lisäksi selvitettiin, mitä esteitä opettajat kokevat liikenne-kasvatuksen toteuttamisessa sekä millaisia ovat opettajien asenteet liikennekasvatusta kohtaan. Liikennekasvatuksen tavoitteiden ja sisältöjen arvioitua tärkeyttä, työtapojen käytön useutta, liikennekasvatusasenteita sekä koettuja esteitä vertailtiin nais- ja mies-opettajien välillä. Koettuja esteitä sekä liikennekasvatus asenteita vertailtiin myös päte-vien ja ei-pätevien opettajien välillä. Tutkimukseen osallistui 123 liikennekasvatusta opettavaa opettajaa, jotka ovat Liito ry:n jäseniä.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella tammi-helmikuussa 2012. Aineisto analy-soitiin käyttäen t-testiä, faktorianalyysiä sekä Pearsonin tulomomentti korrelaatio ker-rointa. Teoreettisen tiedon perusteella sekä faktorianalyysin avulla tutkimusaineistosta tiivistettiin opettajien kokemat esteet ja haasteet kolmeksi koettujen esteiden summa-muuttujaksi: 1. Materiaali, 2. Opetussuunnitelmalliset haasteet ja 3. Opettajaan ja oppi-laaseen liittyvät haasteet. Lisäksi liikennekasvatus asenne tiivistettiin kahdeksi asen-nesummamuuttujaksi: 1. Positiivinen asenne ja 2. Negatiivinen asenne. Summamuuttu-jien Cronbachin alfakertoimet vaihtelivat välillä .69-.82.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikennekasvatusta opettavien opettajien liikenne-kasvatusasenne on melko positiivinen, eikä mies- ja naisopettajien asenteissa ole tilas-tollisesti merkitseviä eroja. Opettajat kokivat suurimpana esteenä liikennekasvatuksen toteuttamisessa opetussuunnitelmalliset haasteet. Naisopettajat arvioivat materiaalin puutteen suurempana esteenä kuin miesopettajat. Kielteinen liikennekasvatusasenne oli yhteydessä opettajien kokemiin esteisiin liikennekasvatuksen toteutuksessa. Negatiivi-seen asenteeseen oli voimakkaammin yhteydessä opettajaan ja oppilaaseen liittyvät haasteet. Pätevät opettajat kokivat liikennekasvatuksen toteuttamisen esteet pienempinä kuin ei-pätevät opettajat, jotka asennoituivat liikennekasvatukseen negatiivisemmin kuin pätevät opettajat. Erittäin tärkeäksi tavoitteeksi opettajat arvioivat turvallisen ja vastuullisen toiminnan liikenteessä. Opetussisällöistä opettajat arvioivat erittäin tärkeäksi ensiavun. Liikennekasvatuksen toteutuksessa opettajat käyttävät eniten opettajajohtoista opetusmenetelmää.

Opettajat pitävät liikennekasvatusta tärkeänä ja he asennoituvat myönteisesti liikenne-kasvatukseen. Opettajien täydennyskoulutukselle olisi tarvetta, koska opettajien toteut-tama liikennekasvatus ei ole käytettävien työtapojen osalta laadukasta ja opettajat koke-vat haasteena ammattitaidon puutteen sekä täyden opetussuunnitelman. Opetussuunni-telmaan kirjattujen tavoitteiden ja sisältöjen laajuutta tulisi kriittisesti arvioida.