Tasatyönnön biomekaniikan vertailu lumella hiihdon ja tasatyöntöergometrin välillä : ylävartalon aerobisen kapasiteetin testin kehittäminen

Tasatyöntöaiheisia tutkimuksia maastohiihdosta löytyy paljon (Holmberg ym. 2005, Lindinger ym. 2009), mutta käytössä olevia ylävartalon aerobisen kapasiteetin testejä ei ole. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla lumella tehtävää tasatyöntösuoritusta ergometrillä suoritettavaan tasatyöntöön. Lisäksi selvitettiin kehitetyn ergometrillä suo-ritettavan ylävartalon aerobisen testin toimivuutta. Tutkimuksessa verrattiin voima-muuttujia, syklin rakennetta, lihasaktiivisuuksia sekä fysiologisia muuttujia lumella hiihdon ja ergometrilla suoritettavan tasatyönnön välillä. Tutkimuksen koehenkilöt (n = 10) olivat kansallisen tai kansainvälisen tason hiihtäjiä, jotka osallistuivat mittauksiin kahtena päivänä (hiihtotesti ja ergometritesti) kolmen vii-kon välein. Molemmat päivät sisälsivät lyhyitä submaksimaalisia ja maksimaalisia suo-rituksia sekä kestävyystestin ergometrillä (Concept 2 Skiergo) tai 6 km:n kilpailusuori-tuksen tasatyöntöä hiihtämällä. Hiihtosuorituksessa käytettiin normaaleja sauvoja, joihin molempiin oli asennettu voiman mittauslaite (Velomat, Saksa). Lisäksi lihasaktiivisuudet mitattiin ylä- ja alavartalosta kahdeksasta eri lihasryhmästä EMG-puvulla (Myontec, Suomi). Maksimaalisia nopeuksia vertailtaessa yhteen sykliin käytetty aika oli ergometrillä 17,1 % pidempi (P<0.05). Suurimmaksi osaksi tämä ero johtui 26,8 % pidemmästä työntö-ajasta (P<0.01). Syklin pituus oli ergometrillä 11,6 % lyhyempi (P<0.05). Maksimino-peudella ero voimantuotossa ergometrin ja hiihdon välillä oli pelkästään impulssivoi-massa, ja siinä ergometrillä tuotettiin 28,5 % enemmän voimaa (P<0.05). Lihasaktiivi-suudet olivat ergometrillä pääosin pienempiä, mutta aktivoitumisjärjestys, väsyminen ja aktiivisuuksien kestot olivat hyvin lähellä toisiaan. Tutkimuksen päälöydöksiä olivat, että 1) ergometrillä absoluuttiset työntöajat ovat pi-tempiä vastaavissa nopeuksissa kuin lumella hiihdettäessä, ja 2) ergometrillä vartalon li-hasten parempi hyödyntäminen oli yhteydessä suurempiin maksiminopeuksiin. Testissä käytössä ollut ergometrin kuormitusmalli todettiin käyttökelpoiseksi, mutta pieniä tarkennuksia muokattiin testin kokonaisuuteen. Ergometritestin hyvää soveltu-vuutta lajiharjoitteluun osoittavat sekä lihasaktiivisuudet että testin väsytysvaikutus. Syklin rakenteessa, voimantuotoissa kuin lihasaktiivisuuksissa voidaan todeta nouseva-tehoisen ergometritestin aiheuttaneen hyvin samankaltaisen väsymyksen kuin tasatyön-tökilpailun.