Harrastajanäyttelijöiden relationaaliset odotukset ohjaajaa ja ohjaussuhdetta kohtaan

Tiivistelmä – Abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää niitä relationaalisia odotuksia, joita harrastajanäyttelijöillä on teatteriproduktion ohjaajan viestintää kohtaan, sekä ohjaussuhteeseen kohdistuvia odotuksia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto koostettiin kymmenen keskisuomalaisen harrastajanäyttelijän haastatteluista. Aineistonkeruu ja analyysi toteutettiin hermeneuttis-fenomenologisesti ja aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin hahmotella sekä niitä odotuksia, joita ohjaajaan ja ohjaussuhteen vuorovaikutukseen kohdistetaan, sekä yleisemmin luonnehdintaa harrastajanäyttelijän ja ohjaajan vuorovaikutussuhteesta. Ohjaajalta odotetaan luottamusta herättävää, keskustelevaa ja avointa vuorovaikutusta, joka huomioi sekä ryhmän että yksilön. Häneltä odotetaan vallan ja vastuun ottamista ja niiden prososiaalista käyttämistä. Ohjaajan ja näyttelijän vuorovaikutussuhde voidaan nähdä sijoittuvan pitkäkestoisen ja moniulotteisen sekä ainutkertaisen ja väliaikaisen suhteen välimaastoon. Siinä yhdistyvät professionaalisen viestintäsuhteen sekä vapaamuotoisen, melko läheisen suhteen piirteet. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta, jäsenneltyä tietoa vapaaehtoisten ohjaussuhteiden vuorovaikutuksesta ja niissä ilmenevistä odotuksista. Tulokset ovat sovellettavissa erilaisiin harrastus- ja vapaaehtoiskonteksteihin ja ne tuovat sovellettua lisätietoa ohjausviestinnästä. Lisäksi tutkimuksesta saadusta tiedosta voi olla käytännön hyötyä ohjaavassa asemassa oleville henkilöille.