Keskeiset teemat ja intressit Perusopetus 2020 -mietinnön lausunnoissa

Tutkimuksen lähtökohtana oli perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon huhtikuussa 2009 alkanut Perusopetus 2020 -uudistamisprosessi. Prosessia varten perustetun työryhmän tehtävinä oli laatia ehdotukset perusopetuksen yleisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoiksi sekä arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Työryhmän mietintö jätettiin 31.5.2010. Mietintöön pyydettiin lausuntoja useilta eri tahoilta. Näistä lausunnoista tutkimukseen valittiin 61 eri tahon lausuntojen keskeiset sisällöt. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin monipuolisesti suomalaisen koulutuksen historian, opetussuunnitelmasuuntausten sekä yhteiskunnan välistä suhdetta. Lisäksi Perusopetus 2020 -prosessi kuvailtiin tarkasti, jotta tutkimuksen konteksti tulisi mahdollisimman näkyväksi. Teoriataustassa tarkasteltiin myös suomalaista koulutuspoliittista vaikutusketjua sekä luonnehdittiin, millä tavoin tieto, valta ja intressit vaikuttavat päätöksentekoon sekä opetussuunnitelman syntyyn. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusongelmia oli kaksi: 1) mihin aiheisiin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ja 2) millaisiin intresseihin eri tahojen lausunnot liittyvät. Lausunnoista löydettiin viisi teemaa, jotka ovat 1)tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 2)itsemääräämisoikeus 3)talous 4)suorat kannanotot opetussuunnitelman sisältöihin sekä 5)uusien oppiaineiden, aihealueiden tai osaamistarpeiden ehdotukset. Näistä aineistossa esiintyvistä teemoista voidaan todeta, että toisaalta opetussuunnitelmakeskustelun keskiössä ovat opetussuunnitelmien modernistiset rakenteet, kuten tuntijako, mutta toisaalta keskusteluun liittyy myös paljon taloutta koskevaa välillistä ja välitöntä keskustelua. Oppisisältöjen ja tulevaisuuden tavoitteiden pohdinta sen sijaan oli melko vähäistä ja ilmeni pääasiassa yksittäisten oppiaineiden tärkeyden perusteluissa. Tutkimuksessa havaittiin, että keskeisin intressiristiriitoja tuottava teema on talous. Toinen intressi koski työllistymistä ja työllistämistä, johon liittyivät myös taloudelliset ja yhteiskunnalliset intressit. Tutkimuksen perusteella opetussuunnitelmien taustoilta löytyy myös yhteiskunnallisia ja poliittisia lähtökohtia.