dc.contributor.author | Hopkins, Lea | |
dc.date.accessioned | 2013-06-19T06:00:27Z | |
dc.date.available | 2013-06-19T06:00:27Z | |
dc.date.issued | 2013 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1270485 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41809 | |
dc.description.abstract | Nyky-Suomessa maahanmuuttajien ja muiden siirtolaisina itseään pitävien kirjoittama kaunokirjallisuus on varsin
vähäistä ja muutenkin marginaalista. Siirtolaisuuteen liittyvän kaunokirjallisuuden määrittely on suomen kielessä
vakiintumatonta ja ongelmallista. ”Maahanmuuttajakirjallisuus” ja muut nykyisin yleisesti käytössä olevat termit
eivät kuvaa ilmiötä riittävän kattavasti ja tarkasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida vallitsevaa
tilannetta ja siltä pohjalta löytää siirtolaisuuteen liittyvälle kaunokirjallisuudelle sopiva suomenkielinen termi.
Siirtolaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on vanhastaan kutsuttu ”siirtolaiskirjallisuudeksi”, mutta termi on
vakiintunut tarkoittamaan lähinnä 1900-luvun alussa Suomesta muuttaneiden kuvauksia elämästään uudessa
kotimaassaan. Tässä työssä ehdotetaan termin ottamista käyttöön uudessa merkityksessä, kuvaamaan uutta, 1990-
luvulta alkanutta siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden vaihetta.
Tutkimuksessa etsitään vastauksia erityisesti kolmeen kysymykseen. Mitä on ”siirtolaiskirjallisuus”?
Voidaanko löytää mitään yhteismitallista tapaa määritellä sitä, mikä tekee jostakin kirjasta siirtolaiskirjallisuutta?
Tarvitaanko erillistä siirtolaiskirjallisuuden genreä?
Termin teoreettisena taustana ovat Edward Saidin postkoloniaalisissa teorioissaan esiintuomat käsitteet
”toiseus” ja ”kaksoisperspektiivi”, joiden pohjana on Michel Foucault’n ”diskurssin” käsite. Lisäksi työn
teoreettisena taustana ovat olleet Homi K. Bhabhan ja Avtar Brahin ajatukset ”kolmannesta tilasta”, ”diasporisesta
tilasta” ja ”hybridiydestä”.
Koska tutkimusalue on laaja ja rajaukseltaan selkiintymätön, tutkimuskohteeksi on valittu luontevin
siirtolaiskirjallisuuden ilmaisutapa, siirtolaisromaani. Tutkimuksen pohjaksi on valittu kolmen Euroopan maan,
Saksan, Englannin ja Ruotsin siirtolaisuuteen liittyvistä kirjoista kustakin maasta erityiskohteeksi yksi kirjailija ja
hänen työnsä. Saksasta Emine Sevgi Özdamarin romaani Die Brücke vom Goldenen Horn, Englannista V.S.
Naipaulin The Enigma of Arrival ja Ruotsista Theodor Kallifatideksen Vänner och älskare.
Siirtolaiskirjallisuuden määrittelyn perusteena on käytetty kirjoittajaa, lukijaa ja tekstiä (sen kieltä, sisältöä,
tyyliä ja erityisesti siirtolaisidentiteettiä). Luokittelevaa, tarkkarajaista määrittelyä on mahdotonta laatia, mutta
tyypillisiä piirteitä voidaan löytää. Keskeiseksi määrittelyssä osoittautui siirtolaisidentiteetti, ja siinä olennaista
näyttivät olevan käsitteet muutos ja koti-ikävä.
Määrittelyn yhteydessä on pohdittu oman genren tarpeellisuutta. Oma genre tuo ilmiölle näkyvyyttä, auttaa
löytämään tekstin aiotut piirteet, tulkitsemaan tekstiä ja evaluoimaan sen merkitystä. Toisaalta oma genre voi myös
vääristää siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden lukemista ja estää sen moniäänisyyden esiinpääsyn.
Suomessa siirtolaiskirjallisuuden oma genre voidaan ehkä nähdä hyvänä väliaikaisena määrittelynä, jonka
tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi
kaikkeen kirjallisuuteen sisältyy tulevaisuudessa samoja muutoksen teemoja kuin siirtolaiskirjallisuuteenkin. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto. | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | siirtolaiskirjallisuus | |
dc.subject.other | maahanmuuttajakirjallisuus | |
dc.subject.other | diskurssi | |
dc.subject.other | toiseus | |
dc.subject.other | kaksoisperspektiivi | |
dc.subject.other | kolmas tila | |
dc.subject.other | diasporinen tila | |
dc.subject.other | hybridiys | |
dc.subject.other | siirtolaisidentiteetti | |
dc.subject.other | genre | |
dc.title | Maahanmuuttajakirjallisuudesta siirtolaiskirjallisuudeksi : siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden terminologian perusteet ja uudistaminen | |
dc.title.alternative | Siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden terminologian perusteet ja uudistaminen | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201306192014 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Art and Cultural Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Kirjallisuus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Literature | en |
dc.date.updated | 2013-06-19T06:00:27Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 304 | |
dc.subject.yso | siirtolaiskirjallisuus | |
dc.subject.yso | maahanmuuttajat | |
dc.subject.yso | toiseus | |
dc.subject.yso | genret | |
dc.subject.yso | identiteetti | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |