Liikuntatoimi aluehallinnossa : ELY-keskusten liikuntatoimen viranhaltijoiden näkemyksiä aluehallintouudistuksen vaikutuksista

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassani selvitän ELY-keskusten liikuntatoimen viranhaltijoiden näkemyksiä aluehallintouudistuksen vaikutuksista alueellisen liikuntatoimen tilaan. Aluehallinnon uudistus käynnistettiin hallitusohjelmalla vuonna 2007. Uudistus toteutui ja uudet viranomaiset aloittivat toimintansa 1.1.2010. Uudistuksessa lakkautettiin vanha lääninhallitusjärjestelmä ja liikuntatoimet siirrettiin ELY-keskusten alaisuuteen. Sivistyshallinto pirstoutui, kun osa sen tehtävistä sijoitettiin aluehallintovirastoihin ja osa maakunnan liitoille. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007 on pohja, josta uudistuksen peruslinjaukset ovat löydettävissä. Hallituksen esityksessä 59/2009 täsmennetään uudistuksen tavoitteet. Tarkasteluni keskiössä on uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen alueellisten liikuntatoimien käytännöissä.

Tutkimukseni viitekehyksenä toimivat katsaus suomalaisen liikuntahallinnon ja -politiikan historiaan sekä yhteiskuntamme julkisen hallinnon kehittämiselle asetetut tavoitteet. Tutkimusmenetelmäni on asiantuntijoiden teemahaastattelu. Olen haastatellut kuusi ELY-keskusten liikuntatoimen viranhaltijaa. Tutkimukseni tuloksia esittelen kuuteen pääteemaan jaotellen. Teemat ovat: 1) hallintoviranomaisten tehtävien ja työnjaon täsmentäminen, 2) asiakasnäkökulman korostaminen ja verkostomainen yhteistyö, 3) hallinnon kansanvaltaistaminen, 4) toimintaympäristön muutosten huomioonottaminen, 5) hallintoviranomaisten määrän vähentäminen sekä 6) viranomaisten aluejakojen arvioiminen. Näiden pääteemojen alla keskustellaan alateemoissa liikuntatoimen nykytilasta asiantuntijoiden näkökulmasta.

Keskeisimmät tutkimustulokset esittelen SWOT-analyysin avulla. Vahvuuksia alueellisten liikuntatoimien käytännöissä ovat laajat toimialueet, pitkäaikainen ja osaava henkilöstö sekä toimivat kumppanuudet. Heikkouksia ovat liikuntatoimien arvostuksen ja aseman vaihtelevuus sekä lisääntyneet sisäisen hallinnon tehtävät. Sähköiset palvelut eivät nekään ole kehittyneet poliittisten tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Mahdollisuuksia liikuntatoimille ovat mahdollinen siirto aluehallintovirastoihin ja sivistyshallinnon yhdistäminen. Yhteistyössä maakunnan liittojen ja alueellisten liikuntaneuvostojen kanssa sekä liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen nostamiseksi on liikuntatoimilla myös hyviä mahdollisuuksia. Uhkia valtion aluehallinnon liikuntatoimen olemassaololle ovat veikkauksen monopolin purkautuminen, toimintamäärärahojen supistuminen tai pidemmällä aikavälillä poistuminen, sekä liikunnan näkyvyyden heikentyminen ja katoaminen valtionhallinnon asiakirjoista.