Från gräva upp rabatt till chatta : förändringar hos ordförrådet i svenskläroböcker för årskurs sju

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten sanasto on muuttunut seitsemännen luokan B-ruotsin oppikirjoissa kahdessakymmenessä vuodessa. Tutkimusaineistona minulla ovat kirjat Toppen 7 (1983), Satsa på svenska 7 (1984), Klick 7 (2003) ja Din tur 1 (2003), joista tarkastelen pääkappaleiden sanastoa substantiivien, adjektiivien ja verbien osalta. Tarkastelen erityisesti, ovatko jotkin sanat korvautuneet ajan saatossa toisilla, onko sanastoon tullut uusia sanoja ja onko joitain sanoja, jotka ovat hävinneet kokonaan sanastosta. Tutkimusmetodina käytän laadullista sisällönanalyysia.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että teknologisen kehityksen myötä on syntynyt paljon uusia sanoja ruotsin kieleen, ja se näkyy myös tarkastelemissani oppikirjoissa. Uutta sanastoa on tullut oppikirjoihin myös sitä kautta, kun vielä 80-luvulla huoliteltuun kieleen sopimattomat slangisanat ja muut liian puhekieliset ilmaukset on hyväksytty yleiskieleen. Mikään sana ei ole hävinnyt tuossa ajassa sanastosta täydellisesti, mutta maaseutu ei ole enää niin keskeisessä roolissa suomalaisten elämässä kuin ennen ja se heijastuu myös oppikirjojen sisältöön. Tämän myötä kyseiseen aihealueeseen liittyvä sanasto on siis hieman vähentynyt.

Tuloksista voi päätellä, että vastaavanlainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Teknologia luo uusia laitteita ja ilmiöitä, joille tarvitsee uusia nimiä ja vanhat laitteet ja niiden nimet jäävät pikku hiljaa unholaan. Tämän hetkisistä slangisanoista tulee hyväksyttyjä huoliteltuun kieleen ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat oppikirjoihin ja vaikuttavat tätä kautta sanastoon. Voi myös olla, että uudemmissa ruotsin kielen oppikirjoissa ollaan rohkeampia puhekielelle, sillä halutaan antaa autenttisempi kuva kohdekielestä. Sanaston sisältöön saattaa myös vaikuttaa se, ettei oppikirjoja ja niiden sisältöä tarkasta enää kouluhallitus niin kuin 80-luvulla, vaan vastuu on oppikirjan tekijöillä.