Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
Ampumahiihdon lajit. Ampumahiihdossa yhdistyy luisteluhiihto ja pienoiskivääriammunta. Kilpailuissa miehet kilpailevat 20 km normaalikilpailussa, 15 km yhteislähtökilpailussa, 10 km pikakilpailussa, 12.5 km takaa-ajokilpailussa ja 4 x 7.5 km viestikilpailussa. Ampumaosuuksia on matkasta riippuen neljä tai kaksi, puolet makuuasennosta ja puolet pystyasennosta. Ampumaosuuksilla ammutaan 50 metrin matkalta viiteen maalitauluun (osuma-alue makuulta 4.5 cm ja pystystä 11.5 cm). Ohilaukauksen sattuessa kilpailija joutuu hiihtämään sakkokierroksen tai hänen kilpailuaikaansa lisätään sakkominuutti kilpailumuodosta riippuen.
Ampumahiihdon fysiologia. Ampumahiihdon hiihto-osuuksilla tärkeimmät kilpailusuoritukseen vaikuttavat fysiologiset tekijät ovat korkea maksimaalinen hapenottokyky, lihasten oksidatiivinen kapasiteetti ja korkea anaerobinen kynnys. Hiihdossa energiankulutus tapahtuu 85–100 %:sti aerobisesti. Maastosta ja tekniikasta riippuen yli 50 %:a eteenpäin suuntautuvasta työntövoimasta tuotetaan ylävartalolla. Ampumahiihtäjät työskentelevät noin 90 %:lla maksimisykkeestään kilpailun hiihto-osuuksilla. Lähestyttäessä ampumapaikkaa syke laskee 85–87 %:iin ja ampumapaikalla edelleen 61–73 %:iin. Makuuammunnan aikana sykkeenlasku on nopeampaa kuin pystystä ammuttaessa. Vähintään 3.5 kg:n painoisen aseen kantaminen selässä lisää merkittävästi urheilijoiden hapenkulutusta, sykettä ja veren laktaattipitoisuutta aiheuttaen jopa 7 %:n lisäyksen kokonaisenergiankulutuksessa. Liikkuessa vaadittu teho ja energiankulutus kasvavat edelleen nopeuden, tason kaltevuuden tai kuorman massan kasvaessa. Aseen kantamisen energiankulutusta pyritään vähentämään ylävartalon voimaa kehittämällä sekä minimoimalla aseen paino ja sivuttaissuuntaiset liikkeet hiihdon aikana.
Ammuntasuoritus. Ammunnan perustan muodostavat ampuma-asennon rentous, tasapaino, tähtäys ja liipaisu. Makuuasennossa ampumahihna, kyynärpäiden kontakti maahan ja matala painopiste takaavat vakaan tuen. Pystyammunnan tekee haasteellisemmaksi pienempi tukipinta-ala ja korkeampi painopiste. Aseen vakaanapito on onnistuneen ammuntasuorituksen perusedellytys. Tasapaino on suorasti yhteydessä tarkkuuteen asennon huojunnan kautta ja epäsuorasti aseen heilunnan kautta. Ampumahiihdossa fyysinen rasitus voi heikentää näitä ammunnassa vaadittuja ominaisuuksia lihasväsymyksen kautta, kun liikutaan anaerobisen rajan yläpuolella. Näin ollen rentoutuminen ja sykkeenlasku ennen ammuntaa on perusedellytys aseen vakaudelle ja osumatarkkuudelle varsinkin pystyammuntaosuuksilla. Ampumahiihdossa ammuntatarkkuuden merkitys korostuu pisimmillä neljän ampumaosuuden kilpailumatkoilla.
...


Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [4412]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Heart rate recovery after maximal and submaximal exercise
Karjalainen, Pasi (2012)Pasi Karjalainen (2012). Heart rate recovery after maximal and submaximal exercise. Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Master thesis in exercise physiology, 76 pages. Heart rate recovery ... -
Effect of Prolonged Military Field Training on Neuromuscular and Hormonal Responses and Shooting Performance in Warfighters
Ojanen, Tommi; Kyröläinen, Heikki; Igendia, Mikael; Häkkinen, Keijo (Oxford University Press, 2018)Introduction: Previous studies have shown that military field training (MFT) has effects on warfighters’ hormonal responses, neuromuscular performance, and shooting accuracy. The aim of the present study was to investigate ... -
Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen ja palautuminen eksentrisen ja konsentrisen polkuergometrikuormituksen jälkeen
Santala, Jukka (2011)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasjärjestelmän väsymistä, väsymismekanismeja ja palautumisen dynamiikkaa nilkan- ja polvenojennus liikkeissä eksentrisen ja konsentrisen polkuergometrikuormituksen jälkeen. ... -
Effects of caffeine on neuromuscular function in a non‐fatigued state and during fatiguing exercise
Mesquita, Ricardo N. O.; Cronin, Neil J.; Kyröläinen, Heikki; Hintikka, Jukka; Avela, Janna (Cambridge University Press, 2020)Purpose Caffeine enhances exercise performance but its mechanisms of action remain unclear. This study investigated its effects on neuromuscular function in a non‐fatigued state and during fatiguing exercise. Methods Eighteen ... -
Sykevälivaihtelun mittaaminen sovelletulla aikakenttäanalyysilla maksimirasitustestin jälkeen
Moisander, Olli (2014)Sykevälivaihtelu kuvaa hyvin ja toistettavasti ihmisen stressitilaa, niiden välillä on käänteinen yhteys. Rasitustason muuttuessa voimakkaasti sykevälivaihtelun luotettava analysointi on kuitenkin hankalaa ja laskennallisesti ...