Valmistalon evoluutio suomalaisen puutaloteollisuuden mainoskuvastoissa 1980-2000-luvuilla

Abstract

Tutkielman aiheena on suomalaisten puurakenteisten valmistalojen arkkitehtuuri ja kehitys 1980-luvulta 2000-luvulle. Koska aihetta ei ole tutkittu, tutkielman tavoitteena on saada ilmiöstä kokonaiskuva. Valmistalot ovat näkyvä osa suomalaista rakennettua ympäristöä, sillä teollisesti tuotetuista omakotitaloista tuli tutkittavana ajanjaksona suosituin omakotirakentamisen muoto. Tutkimusaineistoon kuuluu 45 talokuvastoa puutaloteollisuuden eri toimijoilta sekä kolme toimitettua talo-opasta. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja pyrkii ilmiön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Analyysi tähtää valmistalojen julkisivuarkkitehtuurin piirteiden tunnistavaan ja nimeävään tarkasteluun sekä vaikutteiden kartoittamiseen vertailevan tutkimuksen keinoin. Tältä osin tutkimusmenetelmässä on piirteitä Erwin Panofskyn kehittämästä ikonografisesta analyysista. Aineistoa tarkastellaan neljänä kategoriana (matalat tasamaatalot, ulkomaiset vaikutteet, modernismi ja postmodernismi sekä rakennusperinne) viitenä ajanjaksona. Tällöin voidaan nähdä sekä tietylle aikakaudelle ominaiset piirteet että valmistaloarkkitehtuurin kehitys pidempänä ajanjaksona. 1980-luvulla valmistaloteollisuus saavutti merkittävän aseman omakotirakentamisessa. 1970-luvun lopulta lähtien suomalaisessa rakennustaiteessa postmodernismi haastoi modernismin ja saavutti ns. suuren yleisön suosion. Rakentajien ja modernistiseen traditioon nojaavien arkkitehtien makumieltymykset ovat törmänneet, kun taas mielikuvamarkkinointia ja ajan trendejä hyödyntävät talotehtaat ovat vastanneet kuluttajien toiveisiin. Valmistalojen arkkitehtuuri on hitaasti muuttuva, mutta nopeasti uutuuksiin reagoiva ilmiö. Esimerkiksi 1960–70-luvuille tyypilliset matalat tasamaatalot säilyvät kuvastoissa perustyyppinä 2000-luvulle saakka; toisaalta kuvastoissa on nähtävissä muoti-ilmiöitä, jotka vaihtuvat nopeasti. Edelläkävijöitä ovat asuntomessutalot, joissa ajan uutuudet näkyvät ensimmäisenä. 1970-luvun lopulta lähtien postmodernismi tuo valmistalojen modernistista linjaa noudattaneeseen suunnitteluun uusia virtauksia. Postmoderni rakennustaide vaikuttaa valmistalojen arkkitehtuuriin suoraan mm. eri klassististen yksityiskohtien muodossa. Postmodernismi ilmenee myös kansanomaisina suuntauksina, jotka 1980-luvulla näkyvät ulkomailta omaksuttuina, eksoottisina piirteinä. Myös 1990-luvun suuri ilmiö, perinnetalot, hyödyntää rakennusperinteen lisäksi postmodernismin tunnetuksi tekemiä yksityiskohtia. 2000-luvulla uusmodernistinen suuntaus muokkaa aiemmin elitistisenä pidetystä modernismista kansantajuisen uustyylin. Tutkielma osoittaa, että postmodernistiset piirteet säilyvät valmistalojen arkkitehtuurissa 2000-luvulle saakka.

The topic of the thesis is the architecture and development of Finnish wooden constructed prefabricated single family detached houses from the 1980s to the 2000s. Because the topic has not been researched before the aim of this study is to get a general view of it. Prefabricated houses are a very visible part of the Finnish built environment as industrially produced houses became the dominant method of house building in this period. The research data consists of 45 house catalogues from different manufacturers in the wood-construction industry and three guide books for house buyers. The study is conducted with qualitative methods and attempts to achieve a comprehensive understanding of the phenomenon. The analysis aims to name and recognize characteristics and influences of the facade architecture of the houses with the methods of comparative research. In this regard the research method has features of Erwin Panofsky’s iconographical analysis. The data is studied as four categories (low single-story houses, foreign influences, modernism and postmodernism and influences of historical styles) in five periods. In 1980s the prefabricated wooden house industry achieved a strong position in the detached house field. From the 1970s postmodernism temporarily challenged modernism in the Finnish architecture and also gained popularity among the masses. The taste preferences of the architects and the house-builders have often collided, while the house production, using image marketing and exploiting the trends of the time, have responded to the house builders’ dreams. The architecture of the prefabricated houses develops slowly but reacts quickly to the new trends. For example the low single-story houses typical to the 1960s and 1970s remain in the catalogues as a standard type until the 2000s, on the other hand the catalogues show trend phenomena, which are replaced rather quickly. The trends show first in the houses that are presented at the annual Finnish house fair. From the end of the 1970s postmodernism brings new ideas to the house planning that has mainly followed modernism. Postmodernism influences the architecture of the prefabricated houses directly in the form of certain classicistic details. Postmodernism influence also shows as different vernacular orientations, which in the 1980s are presented by exotic, foreign influences. Even the “traditional house” phenomenon of the 1990s uses commonly the historical details that were made popular by postmodernism. In the 2000s neo-modernism makes modernism into a popular style with a postmodernism touch. The study shows that postmodernist details remain in the architecture of the prefabricated single family detached houses even until the 2000s.