Valmistalon evoluutio suomalaisen puutaloteollisuuden mainoskuvastoissa 1980-2000-luvuilla

Tutkielman aiheena on suomalaisten puurakenteisten valmistalojen arkkitehtuuri ja kehitys 1980-luvulta 2000-luvulle. Koska aihetta ei ole tutkittu, tutkielman tavoitteena on saada ilmiöstä kokonaiskuva. Valmistalot ovat näkyvä osa suomalaista rakennettua ympäristöä, sillä teollisesti tuotetuista omakotitaloista tuli tutkittavana ajanjaksona suosituin omakotirakentamisen muoto. Tutkimusaineistoon kuuluu 45 talokuvastoa puutaloteollisuuden eri toimijoilta sekä kolme toimitettua talo-opasta. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja pyrkii ilmiön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Analyysi tähtää valmistalojen julkisivuarkkitehtuurin piirteiden tunnistavaan ja nimeävään tarkasteluun sekä vaikutteiden kartoittamiseen vertailevan tutkimuksen keinoin. Tältä osin tutkimusmenetelmässä on piirteitä Erwin Panofskyn kehittämästä ikonografisesta analyysista. Aineistoa tarkastellaan neljänä kategoriana (matalat tasamaatalot, ulkomaiset vaikutteet, modernismi ja postmodernismi sekä rakennusperinne) viitenä ajanjaksona. Tällöin voidaan nähdä sekä tietylle aikakaudelle ominaiset piirteet että valmistaloarkkitehtuurin kehitys pidempänä ajanjaksona. 1980-luvulla valmistaloteollisuus saavutti merkittävän aseman omakotirakentamisessa. 1970-luvun lopulta lähtien suomalaisessa rakennustaiteessa postmodernismi haastoi modernismin ja saavutti ns. suuren yleisön suosion. Rakentajien ja modernistiseen traditioon nojaavien arkkitehtien makumieltymykset ovat törmänneet, kun taas mielikuvamarkkinointia ja ajan trendejä hyödyntävät talotehtaat ovat vastanneet kuluttajien toiveisiin. Valmistalojen arkkitehtuuri on hitaasti muuttuva, mutta nopeasti uutuuksiin reagoiva ilmiö. Esimerkiksi 1960–70-luvuille tyypilliset matalat tasamaatalot säilyvät kuvastoissa perustyyppinä 2000-luvulle saakka; toisaalta kuvastoissa on nähtävissä muoti-ilmiöitä, jotka vaihtuvat nopeasti. Edelläkävijöitä ovat asuntomessutalot, joissa ajan uutuudet näkyvät ensimmäisenä. 1970-luvun lopulta lähtien postmodernismi tuo valmistalojen modernistista linjaa noudattaneeseen suunnitteluun uusia virtauksia. Postmoderni rakennustaide vaikuttaa valmistalojen arkkitehtuuriin suoraan mm. eri klassististen yksityiskohtien muodossa. Postmodernismi ilmenee myös kansanomaisina suuntauksina, jotka 1980-luvulla näkyvät ulkomailta omaksuttuina, eksoottisina piirteinä. Myös 1990-luvun suuri ilmiö, perinnetalot, hyödyntää rakennusperinteen lisäksi postmodernismin tunnetuksi tekemiä yksityiskohtia. 2000-luvulla uusmodernistinen suuntaus muokkaa aiemmin elitistisenä pidetystä modernismista kansantajuisen uustyylin. Tutkielma osoittaa, että postmodernistiset piirteet säilyvät valmistalojen arkkitehtuurissa 2000-luvulle saakka.