Rhythmical exercises as tools for rehabilitation following cerebellar stroke

Aivohalvaukset ovat tulevaisuudessa valtava sosiaalinen ja taloudellinen taakka yhteiskunnalle. Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet läheisen yhteyden aivoissa musiikillisten, auditiivisten, kognitiivisten ja motoristen prosessien välillä. Yleisimmin on tutkittu niiden potilaiden kuntoutumista, joilla on ollut toispuoleinen infarkti aivoissaan. Aivohalvaukseen sairastuneen elämänlaatu heikkenee. Toispuoleisen aivoinfarktin aiheuttamat toimintakyvyn häiriöt ovat erilaiset kuin pikkuaivoinfarktin aiheuttamat. Pikkuaivojen veritulpat vaikeuttavat yleisimmin liikkeitten ajoitusta, koordinaatiota ja voimansäätelyä sekä aiheuttavat tasapaino-ongelmia. Pikkuaivojen osuus on tärkeä myös kognitiivisissa tehtävissä, kuten työmuistissa, liikkeitten oppimisessa, huomiokyvyssä, puheessa ja tunteissa. Jaksollisten kuuloärsykkeitten on osoitettu edesauttavan motorisia suorituksia ja puhetta aivohalvauspotilailla. Kuitenkin sellaisia tutkimuksia kaivattaisiin lisää, joissa potilaalle tarjottaisiin yhtäaikaisesti sekä kuulo-, tunto- että näköärsykkeitä motoriikkaa parantamaan. Tämä tapaustutkimus tarkastelee kuntoutuskokeilua, jossa pikkuaivoinfarktipotilaan fysioterapiaa pyrittiin tehostamaan moniaististen ärsykkeiden avulla. Potilas kuuli sekä terapeutin että oman rytmikkään äänensä, sai tuntoärsykettä taputusalustasta, visuaalista mallia terapeutin suorituksesta, videolta jälkeen päin, sekä toisti liikkeitä saaden motorista harjoitusta. Potilas harjoitteli kuulemaan musiikin fraaseja ja liikkumaan niistä saamiensa ajoitusimpulssien avulla. Kymmenen harjoituskertaa osoittautuivat hyödyllisiksi potilaalle. Tärkeänä havaintona nousi esille harjoituksissa fatiikki ja sen lieventämiskeinot sekä yläraajojen liikkeitten keskinäinen vaihe ja suunta rytmiharjoituksissa. Kuntoutusprosessin muistiinpanot ja videotallenteet olivat arvioinnissa apuna.