Effects of eight weeks physical training on physical performance and heart rate variability in children

Kraama, Liisa. 2013. Kahdeksan viikon fyysisen harjoittelun vaikutus lasten fyysiseen suorituskykyyn ja sydämen sykevaihteluun. Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos. Liikuntafysiologian Pro gradu –tutkielma. 52 s. Lasten ja kasvuikäisten nuorten fyysinen aktiivisuus ja aerobinen kapasiteetti ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Fyysisesti aktiivisilla aikuisilla on todettu olevan enemmän sydämen sykevaihtelua kuin vähemmän aktiivisilla. Aikuisilla on harjoittelun aikaansaamien fyysisen suorituskyvyn muutosten todettu olevan yhteydessä sykevaihtelun, erityisesti parasympaattista aktiivisuutta kuvaavaan korkean taajuuden sykevaihtelun, kasvuun. Tässä pro gradu -tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, voiko kahdeksan viikon ohjattu fyysinen harjoittelu parantaa lasten sekä fyysistä suorituskykyä että sydämen autonomisia toimintoja. Testiryhmässä oli 12 tyttöä ja 12 poikaa ja kontrolliryhmässä 7 tyttöä ja 7 poikaa. Kaikki osallistujat olivat 12–15 vuotiaita koululaisia. Fyysiseen harjoitteluun kuului lämmittelyä 10 min, kuntopiiriharjoittelua tärkeimmille lihasryhmille 20 min, aerobista kestävyysharjoittelua 20–30min (pallopelejä, hölkkää) ja lopuksi venyttelyä ja rentoutumista noin 10min. Ohjattua harjoittelua oli kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Kestävyysharjoittelun teho oli 70 - 75 % maksimisykkeestä. Seuraavat mittaukset tehtiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson: kestävyyskuntotesti (juoksua ensin 7 km/t ja vauhtia lisätään 0,2 km/t aina 30s välein), liikkuvuus- ja notkeustesti (istuvillaan eteen kurkottaen), 30 m nopeustesti ja voimamittaukset (vauhditon pituushyppy ja 3kg kuntopallon heitto). Sykevaihtelun matala (LF) ja korkea (HF) taajuus mitattiin sekä seisoma- että makuuasennosta. Paino, painoindeksi, lihasmassan määrä ja kehon rasvaprosentti määritettiin myös ennen harjoittelujaksoa ja sen jälkeen. Testiryhmällä kestävyyskuntoa mittaavaan sukkulajuoksun aika piteni (p<0,001). Aika ei muuttunut kontrolliryhmällä. Notkeus ja pallonheitto paranivat testiryhmässä (p<0,05), mutta kontrolliryhmässä ei tapahtunut muutoksia. Vaikka testiryhmän LF/HF seisoma-asennosta mitattuna laski (p=0,114) ja HF nousi (p=0,187) hiukan, mitään merkittäviä muutoksia ei havaittu kummassakaan ryhmässä. Kestävyystulosten ja sykevaihtelumuuttujien välillä ei löydetty merkittäviä korrelaatioita. Ohjatun fyysisen harjoittelun määrän lisääminen oli selvästi hyödyllistä, mikä käy ilmi testiryhmän parantuneista suorituskykyarvoista. Vaikka testiryhmän kestävyyskyky parani ja pieniä muutoksia havaittiin myös sykevaihteluarvoissa, niiden välinen yhteys ei ollut yhtä selkeä kuin mitä aikuisilla on havaittu. Avainsanat: kasvuikäiset lapset, kestävyysharjoittelu, sydämen sykevaihtelu