Kieleen kätketty katolisuus : suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuri
Ruotsin valtakunnassa reformaatio tapahtui esivallan määräyksestä. Muutoksessa oli kyse vallasta ja politiikasta, ei niinkään uskonnosta. Tutkimuksessa reformaatio käsitetään esivallan pyrkimykseksi vaihtaa katoliset tavat ja uskonnollisen kielen merkitykset luterilaiseksi. Tämä pyrittiin suorittamaan tapojen kriminalisoinnin ja kansanopetuksen kautta. Rahvaan käyttämää uskonnollista kieltä analysoimalla tutkitaan millainen oli suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuri ja miten reformaatio vaikutti siihen. Tutkimuksessa uskonnon kautta tarkastellaan laajasti varhaismodernia paikallisyhteisöä, sen kulttuuria sekä siinä tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksessa päälähteenä käytetään kansanrunousaineistoa. Aineisto on syntynyt ja kehittynyt suullisesti vuosisatojen saatossa, 1800-luvulta alkaen se on kirjattu talteen. Aineistosta on löydettävissä erilaisia kulttuurisia kerrostumia. Semioottisen lähestymistavan avulla pureudutaan runoudesta mahdollisesti löytyvään katoliseen symbolimaailmaan ja sen merkityksiin. Näin havainnoidaan sitä, miten reformaatio vaikutti rahvaan käyttämään uskonnolliseen kieleen.
Lähdeaineistosta on löydettävissä katolisia viitteitä, jotka pääasiallisesti käsittelevät pyhimyksiä. Pyhimyshahmoja tutkimalla voidaan havaita, että osaan pyhimysten merkityksistä reformaatio vaikutti vähän, toisiin enemmän. Lisäksi aineistosta voidaan löytää muuta kulttuurista materiaalia, joka henkii katolista uskontoa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että reformaatio vaikutti verrattain vähän suomalaisen rahvaan kansanuskontokulttuuriin. Rahvaan uskontokulttuuri jatkui lähes samanlaisena sekä reformaatiota edeltäneenä että sen jälkeisenä aikana. Luterilaisuus ei korvannut katolisuutta, sen sijaan reformaation jälkeen rahvaan uskonto oli sekoitus pakanallisuutta, katolisuutta sekä luterilaisuutta. Rahvas valitsi uskoinnoista sen, joka parhaiten täytti heidän uskontarpeensa. Voidaan sanoa, että rahvaan usko oli käytännöllistä ja tilannesidonnaista.
...
Muu nimeke
Suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuriAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710)
Kuha, Miia (Jyväskylän yliopisto, 2016)In this dissertation, I study the observance of holy days among the peasantry in the early modern province of Savo, located on the eastern periphery of the Swedish kingdom (today Eastern Finland). I examine the practices, ... -
Tähtäin idässä : suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa
Pimiä, Tenho (Jyväskylän yliopisto, 2009)Vuosina 1941-1944 toteutettiin Suomen idästä miehittämillä alueilla lähihistoriamme laajin suomenheimoiseen kulttuuriperintöön kohdistuneista hankkeista. Lyhyessä ajassa tiedemiesten onnistui kerätä merkittävät kokoelmat ... -
Reformaation vaikutukset tietoon ja tilaan 1500-luvun puolivälin kartografiassa
Puhakka, Ismo (2007) -
Reformaation jäljet tämän päivän yhteiskunnassa
Sinnemäki, Kaius; Portman, Anneli; Tilli, Jouni (Tieteellisten Seurain Valtuuskunta, 2016)Vuotta 2017 voi hyvällä syyllä kutsua sukupolvemme suurimmaksi merkkivuodeksi ja myös lähiaikojen merkittävimmäksi mahdollisuudeksi reflektoida kansallista identiteettiä Suomessa. Tuolloin vietetään Suomen itsenäisyyden ... -
Kuuliaisuuden raja : Martin Lutherin esivaltamäärityksen kehitys vuosina 1520-1530
Kiilunen, Jaakko (2013)Tutkielma selvittää Martin Lutherin (1483–1546) esivaltamäärityksen kehitystä vuosina 1520–1530. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti Lutherin omien kirjoitusten pohjalta. Teoreettisena lähtökohtana on englantilaisen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.