Jääkiekkotaktiikat 5 vastaan 5 -pelissä Torinon vuoden 2006 olympialaisissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lajin kärkimaat pelasivat jääkiekkoa keskinäisissä otteluissaan Torinon olympialaisten 5 vastaan 5 –pelissä. Analyysin kohteena olivat joukkueiden käyttämät taktiikat sekä niiden tehokkuus. Tutkimuskohteena oli kuusi maata: Kanada, Ruotsi, Suomi, Tsekki, Venäjä ja Yhdysvallat. Tutkimuksessa analysoitiin turnauksen 38 ottelusta neljä (n=4) ottelua, joista kaksi oli alkusarjan otteluita ja kaksi mitaliottelua. Tulokset esitetään kyseessä olleissa neljässä ottelussa pelanneiden kahdeksan joukkueen (n=8) yhteistuloksena, alkusarja- ja mitaliotteluina sekä joukkuekohtaisesti. Analyysit tehtiin videolta, menetelmänä käytettiin systemaattista observointia. Tutkimusaineisto koostuu (f=) 1889 pelianalyysin havainnosta ja (f=) 1181 joukkuepelianalyysin havainnosta. Tulosten mukaan jääkiekko-otteluissa korostuu puolustuspelin rooli. Joukkueiden puolustustehokkuus oli 92 prosenttia. Hyökkäyksistä vain kahdeksan prosenttia päättyi laukaukseen kohti maalia maalintekoalueen sisältä. 1-2-2–puolustuspelijärjestelmä oli yleisin puolustuspelitapa hyökkäys- (48%) ja keskialueilla (64%). Puolustusalueen puolustuspelaaminen perustui aluepuolustukseen (46%). Puolustus- ja keskialueen hyökkäyksissä joukkueet käyttivät paljon puolenvaihtoja. Esimerkiksi puolustusalueella puolenvaihtoa käytettiin 55 prosentissa hyökkäyksistä. Tällä joukkueet pyrkivät siihen, että kiekollisella pelaajalla oli enemmän aikaa rakentaa peliä. Hyökkäyspelin tehokkuus oli kokonaisuudessaan kahdeksan prosenttia. Puolustus- ja keskialueiden hyökkäystehokkuus oli kuusi prosenttia, hyökkäysalueella 20 prosenttia. Puolustuspelissä puolustusalueen puolustustehokkuus oli 77 prosenttia, keskialueella 23 prosenttia ja hyökkäysalueella 14 prosenttia. Tulokset korostavat sitä, että kentän kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon joukkuetaktiikkaa laadittaessa. Joukkueet onnistuivat luomaan hyviä maalintekotilanteita esimerkiksi puolustusalueelta alkaneista hyökkäyksistä. Maalinteon kannalta hyökkäysalueen puolustuspelaamista voidaan pitää erityisen tärkeänä, koska hyökkäysalueelta alkaneissa hyökkäyksissä maalintekotehokkuus oli tilastollisesti merkitsevä suhteessa puolustusalueeseen (p=0,006**) ja melkein merkitsevä suhteessa keskialueeseen (p=0,01*).