Piotr Bazian salamaopetusmenetelmän soveltuvuus matematiikan varhaisopetukseen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, parantaako Piotr Bazian kehittämä salamaopetusmenetelmä lapsen matemaattisia taitoja. Työssä tutkitaan matemaattisten taitojen kehittymisen lisäksi videoanalysointimenetelmän tuomaa hyötyä opetustuokioiden analysoinnissa sekä selvitetään vanhempien näkemyksiä salamaopetusmenetelmää kohtaan. Työn alussa esitellään salamaopetusmenetelmä ja sen taustaksi kasvatustieteellisiä näkökulmia.

Matemaattinen oppiminen alkaa heti lapsen syntymästä ja varhaiset liittymät matemaattiseen ajatteluun syntyvät arkipäiväisten toimintojen myötä. Varhaisopetuksessa positiiviset oppimiskokemukset ja ilon kautta oppiminen parantavat oppimistuloksia ja lisäävät lapsen sisäistä motivaatiota. Leikinomaisuus ja toiminnallisuus ovat keskeisiä opetusmuotoja varhaisopetuksessa. Näiden piirteiden lisäksi salamaopetusmenetelmälle tunnusomaista ovat muun muassa lyhyet opetustuokiot sekä yksilöllinen opetus.

Tutkimuksen päälinjana on pienen oppilasmäärän pitkäaikainen opetus ja oppilaiden tarkka havainnointi muistiinpanojen ja videoiden avulla. Tutkimussarjan muista töistä tämä työ eroaa ennen kaikkea siten, että videomateriaalia on analysoitu järjestelmällisesti. Videoitujen tuokioiden analysointi työssä esitetyn videoanalysointimenetelmän avulla parantaa lasten osaamisen tason arvioinnin luotettavuutta ja helpottaa suuren ma-teriaalimäärän läpikäyntiä. Työssä on analysoitu opetuskokeilussa olevien 1. luokan oppilaiden koetuloksia ja verrattu saatuja tuloksia muiden luokan oppilaiden tuloksiin. Kahden kokeen perusteella tulokset opetuskokeilussa olevien lasten matemaattisesta osaamisesta ovat hyviä. Lapset ovat pärjänneet lähes kaikissa osa-alueissa oman luokkansa keskiarvoa paremmin. Vanhempien kokemukset opetuskokeilun hyödyllisyydestä ovat positiivisia.

Tässä työssä annetaan ehdotelma oppimistasoille, joiden avulla voidaan seurata lapsen matemaattisen ymmärryksen kehitystä. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten vanhemmat kokivat tärkeäksi sen, että he saavat tarpeeksi informaatiota lastensa opetuksesta sekä tutkimuksen kulusta. Työssä esitellään myös ehdotelma opetusjakson resursoinnista.