"On helppo todeta, että postmoderni vapaus ei yllä äitiyteen" : retorisuutta ja representaatiota havainnoiva analyysi Kirsi Nousiaisen sosiaalityön väitöskirjasta

”ON HELPPO TODETA, ETTÄ POSTMODERNI VAPAUS EI YLLÄ ÄITIYTEEN” Retorisuutta ja representaatiota havainnoiva analyysi Kirsi Nousiaisen sosiaalityön väitöskirjasta Johanna Paljakka Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Mikko Mäntysaari syksy 2012 sivumäärä: 141 sivua + 6 liitettä Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvailla sitä, miten väitöskirjan tutkimustulokset ovat tulkinnallinen representaatio tutkimuskohteestaan ja miten tähän representaatioon vaikuttavat kirjoittajan kommunikatiivinen kirjoittaminen ja tutkimustekstissä käytetyt retoriset keinot. Tutkielmassa käytetään aineistona Kirsi Nousiaisen sosiaalityön alaan kuuluvan väitöskirjan ”Lapsistaan erillään asuvat äidit: äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja” (2004) tuloslukuja. Tutkielma on laadullista tieteentutkimusta ja liittyy rhetoric of science -tutkimukseen. Tutkielman lähtökohtana ovat Ricca Edmondsonin ajatusten mukainen ymmärrys tutkimustekstien retorisuudesta ja Jukka Törrösen ajatusten pohjalta muodostettu tutkimuksen representaatioiden ulottuvuuksien kolmijako. Analyysimenetelmänä on yhdistetty laadullinen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja retorisuutta ja representaatiota havainnoiva analyysi, jossa tutkimustekstiä tulkitaan Ricca Edmondsonin määrittelemien retoristen tekijöiden ja tutkimuksen representaation ulottuvuuksien näkökulmasta. Analyysissä tarkasteltiin sitä, miten kirjoittaja väitöskirjan tutkimustekstissä retorisin keinoin rakentaa tulkintaa tutkimuskohteestaan ja havaittiin kuusi erilaista retorista tekijää, kaksi epitomia ja neljä enthymeemiä. Sekä epitomit että enthymeemit, joiden avulla kirjoittaja on tulkinnut tutkimusaineistoaan, perustuvat modernin feminismin mukaiselle tulkintakehykselle. Analyysissä todetaan, että väitöskirjassa tutkimuskysymykseen, miten nainen rakentaa identiteettiään äitinä lapsen asuessa isän luona, on vastattu itselle hyväksyttävän identiteetin rakentamisen tarinalinjan kautta, joka muodostuu retoristen tekijöiden, modernin feministisen tulkinnan ja teorialähtöisten abstraktien pohdintojen yhdistelmänä. Analyysissä esitetään tulkintana,että väitöskirjan kirjoittaja on tulkinnut aineistonsa representaatiota teorialähtöisesti tarkastelemansa sosiaalisen ilmiön, identiteetin rakentamisen, näkökulmasta. Tutkimustekstin nähdään representoivan tutkimuskohdettaan kohdetta määrittävänä kuvauksena, joka on modernin feminismin mukainen ja äitikeskeinen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Nousiaisen tutkimus on teorialähtöinen tutkimus, jossa tutkimustulosten representaatio tutkimuskohteestaan muodostuu modernin feminismin mukaiseksi. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että väitöskirjassa annetaan ymmärtää, että kyseessä olisi aineistolähtöinen ja fenomenologis-hermeneuttisista lähtökohdista tehty haastattelututkimus.