Visuaalisen palautteen vaikutus fysioterapiaopiskelijoiden palpaatiotaitojen tarkkuuteen lonkan alueen lihaksistossa : satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Abstract

Nopeasta teknologisesta kehityksestä huolimatta manuaalisen tutkimisen taidot ovat edelleen tärkeä ydinosaamisalue fysioterapiassa. Manuaalisessa tutkimisessa eniten käytetty tekniikka on palpaatio, joka käsin toteutettavana tutkimisen tekniikkana tukee hoitopäätöksen tekemistä ja ohjaa näin hoidon tuloksellisuutta. Palpaatio on toimenpiteenä nopea ja halpa, mutta sen haasteena ovat subjektiivisuus ja objektiivisen standardin puute. Palpaation tarkkuudessa ja toistettavuudessa onkin havaittu puutteita.

Palpaatiotaitoa on perinteisesti opetettu anatomisiin piirroksiin, kuviin ja anatomisiin luu- ja lihasmalleihin sekä kinesteettisen aistin antamaan palautteeseen nojaten. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että ulkoisella palautteella on suotuisia vaikutuksia palpaatiotarkkuuden ja manuaalisen tutkimisen voimankäytön kehittymiseen. Ultraäänikuvantamisen tuomaa visuaalista palautetta on viime vuosina hyödynnetty menestyksekkäästi useiden terveydenhuollon alojen parissa, mutta sen soveltuvuutta fysioterapeuttiopiskelijoiden palpaatio-opetukseen ei ole aiemmin selvitetty.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata fysioterapeuttiopiskelijoiden palpaatiotaitojen kehittymistä perinteistä palpaatio-opetusta ja ultraääniavusteista sonopalpaatio-opetusta saavien ryhmien välillä. Tutkimusasetelmana oli satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Tutkimusjoukko koostui Metropolia ammattikorkeakoulun 32:sta fysioterapeuttiopiskelijasta. Tutkimuksen koe- (n=16) ja kontrolliryhmälle (n=16) suoritettiin alku- ja loppumittaukset, joiden välissä toteutettiin lonkan alueen lihasten palpaatio-opetusta pienryhmissä neljän oppitunnin verran. Koe- ja kontrolliryhmän opetusmateriaali oli sama lukuun ottamatta koeryhmälle lisättyä ultraäänikuvantamisen ohjeistusta. Koeryhmässä ultraäänikuvantamisen merkitys oli havainnollistaa opiskelijalle toteutuneen palpaation osuvuus visuaalisen palautteen muodossa. Opetuksen aikaansaamia ryhmien välisiä eroja analysoitiin nonparametrisella Mann-Whitneyn U-testillä.

Palpaatiotaidon oppimista mittaava protokolla sisälsi kolme erillistä mittausmenetelmää: palpaation tarkkuutta mittaava palpaatiotesti, kolmiulotteista anatomian hahmotusta mittaava anatomisen hahmottamisen testi, sekä kirjallista anatomista osaamista mittaava anatominen nimeämistehtävä. Päävastemuuttujana tutkimuksessa oli palpaatiotarkkuuden muutos.

Koeryhmän palpaatiotarkkuus parani 47mm (69%), kun kontrolliryhmän palpaatiotarkkuus parani 24mm (37%), ja ryhmien välinen muutoksen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.010). Erityisesti kudoksen leveyden palpaatiotarkkuudessa oli eroa; koeryhmän tarkkuus parani 9mm (61%), kun kontrolliryhmän tarkkuus puolestaan heikkeni 3mm (19%) (p=0.001). Myös anatomisen hahmottamisen testissä havaittiin trendi koeryhmän eduksi (p=0.053). Sen sijaan anatomisessa nimeämistehtävässä ryhmien välillä ei havaittu eroa.

Tämän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että ultraäänilaitteen antamaa visuaalista palautetta palpaatiotaidon harjoittelussa hyödyntäneet fysioterapeuttiopiskelijat lisäsivät palpaatiotarkkuuttaan merkitsevästi enemmän kuin ilman ultraäänilaitetta palpaatiotaitoja harjoitelleet opiskelijat. Suuremmalla tutkimusjoukolla toteutetut lisätutkimukset aiheen parissa ovat kuitenkin tarpeen ultraääniavusteisen palpaatio-opetuksen vaikutusten varmentamiseksi palpaatiotaidon eri osa- alueilla.

Despite rapid technological development in health care, physical examination skills remain as a core competence for physiotherapists. Palpation is the most common examination technique used by all physiotherapists. It provides important clinical information needed for accurate treatment decisions. Palpation is a quick and cost effective evaluation method but there are also challenges in terms of its subjectivity. Therefore, one of the challenges in palpation procedure is the lack of an objective standard, as well as accuracy and precision of palpation.

In palpation training, anatomical images and drawings as well as anatomical bone- and muscle models and kinesthetic feedback have traditionally been utilized in learning. Earlier studies have indicated that external feedback improves palpation accuracy and used muscle force in palpation training. Recently the use of ultrasound imaging as a visual feedback tool has successfully widened its traditional use in the field of radiology. However, to our knowledge, it has not yet been utilized in physiotherapists’ palpation teaching.

The objective of this trial is to test whether a teaching protocol including ultrasound imaging as a visual feedback tool improves physiotherapy students’ ability to accurately palpate hip muscles compared to traditional palpation teaching. This randomized controlled trial was performed with 32 physiotherapy students recruited from Metropolia University of Applied Sciences. Baseline and follow- up measurements were performed in both intervention (n=16) and control group (n=16). Both groups were given four supervised practice lessons of palpation techniques on muscles at hip region between baseline and follow-up measurements. The between-group difference in teaching protocol was the form of feedback; control group received verbal feedback on their palpation performance, whereas the intervention group received additional visual feedback of their palpation accuracy based on ultrasound imaging. Nonparametric Mann-Whitney’s U-test was used to compare between-group difference of change in the intervention and control groups.

Three measurements were developed and tested in this trial: Test of palpation accuracy on specific structure, test of building up a correct anatomical model and test of naming anatomical structures. The primary outcome was the error of palpation accuracy. The palpation accuracy improved 47mm (69%) in intervention group, while the control group improved 24mm (37%). The between-group difference was statistically significant (p=0.010). Palpation accuracy in estimating muscle width also differed: the intervention group improved in accuracy by 9mm (61%) whilst control group weakened by 3mm (19%) (p=0.001). Borderline difference (p=0.053) was also found in building up a correct anatomical model considering muscles at hip region. There was no between-group difference in naming of anatomical structures.

Results of this randomized controlled trial provide evidence that practicing palpation skill with ultrasound imaging as utilized visual feedback system improved students’ palpation accuracy compared to traditional practicing without ultrasound device. Thus ultrasound based visual feedback has educational value for students’ palpation skills. Further studies with larger sample size need to be accomplished to confirm these findings.