Sosiaalinen pätevyys osana liikunnan työskentelytaitojen arviointia alakoulussa

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia eroja on tyttöjen ja poikien sosiaalisessa pätevyy-dessä sekä työskentelytaitojen arvosanassa liikuntatunnilla. Toiseksi tutkittiin, miten tyttöjen ja poikien sosiaalisen pätevyyden molempien osa-alueiden, prososiaalisuuden ja antisosiaalisuuden, ilmenemismuodot liikuntatunnilla liittyvät heidän saamiinsa liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä määrin tyttöjen ja poikien sosiaalinen pätevyys liikuntatunnilla selittää työskentelytaitojen arvosanaa.

Tutkimusaineisto oli osa Liikuntatunnit kaikille aktiiviseksi – CDG-malli opetuksen tukena -hankkeen myötä syksyllä 2011 kerättyä laajaa kyselyä. Tämän osatutkimuksen kohteena olivat Jyväskylän normaalikoulun 4.–6.-luokan oppilaat (N=186), joista tyttöjä oli 77 ja poikia 109. Sukupuolten välisiä eroja sosiaalisessa pätevyydessä ja työskente-lytaidoissa tutkittiin riippumattomien otosten t-testillä. Prososiaalisuuden ja antisosiaali-suuden ilmenemismuotojen yhteyksiä työskentelytaitojen arvosanaan selvitettiin Pear-sonin korrelaatiokertoimien avulla. Regressioanalyysillä tutkittiin, missä määrin sosiaa-linen pätevyys selittää työskentelytaitojen arvosanaa.

Sukupuolten välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja siinä, että tytöt arvioivat it-sensä liikuntatunnilla poikia empatiakykyisemmiksi ja pojat saivat parempia työskente-lytaitojen arvosanoja kuin tytöt. Sekä tyttöjen että poikien sosiaalista pätevyyttä ilmen-tävät yhteistyötaidot ja empatiakyky kytkeytyivät hyvään työskentelytaitojen arvosa-naan. Pojilla impulsiivisuus liittyi heikkoon arvosanaan. Prososiaalisuuden ja antisosi-aalisuuden ilmenemismuodoista vain yhteistyötaidot osoittautuivat sellaiseksi tekijäksi, joka selitti merkitsevästi työskentelytaitojen arvosanan muodostumista. Selitysaste oli tytöillä 25 % ja pojilla 32 %.

Aikaisempi tutkimustieto tukee tulosta tyttöjen paremmasta empatiakyvystä verrattuna poikiin. Aikaisemmista tutkimustuloksista poiketen impulsiivisuudessa ei ilmennyt ti-lastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Tutkimuksessa mukana olleen koulun asettamat työskentelytaitojen arviointikriteerit sekä opetussuunnitelma tukivat saatuja tuloksia prososiaalisuuden ja työskentelytaitojen arvosanan positiivisesta yhteydestä. Poikien impulsiivisuuden yhteys heikkoon työskentelytaitojen arvosanaan voi selittyä eroilla tyttöjen ja poikien liikuntatuntien toimintatavoissa ja sisällöissä. Yhteistyötai-doilla oli huomattava osuus arviointia selittävänä tekijänä. Oppilaan sosiaalisia taitoja liikuntatunnilla on syytä tutkia enemmän. On tärkeää jatkaa keskustelua siitä, millainen koululiikunnan oppilasarviointi on tavoitteiden mukaista ja tasapuolista.