COPE-indeksillä mitatun omaishoitajan kuormittumisen tilan yhteys omaishoidettavan käyttämien sijaishoitopalveluiden määrään ja käytön useuteen

Abstract

On olemassa vahva yhteisymmärrys siitä, että ikääntyneen henkilön omaishoitaminen voi olla kuormittavaa. Omaishoitoa tuetaan erilaisilla sijaishoitopalveluilla. Niiden vaikutuksista omaishoitajien kuormittumiseen ei kuitenkaan olla yksimielisiä. Sijaishoitopalveluiden käyttömäärissä ja käytön useudessa on suuria vaihteluja omaishoidettavien välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää COPE-indeksiä (Carers of Older People in Europe, COPE index) apuna käyttäen, minkälainen on omaishoitajien kuormittumisen tila Jämsä-Kuhmoinen SoTe-yhteistoiminta-alueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko omaishoitajien kuormittumisen tila yhteydessä omaishoidettavan käyttämien sijaishoitopalveluiden määrään ja käytön useuteen.

Tutkimusaineisto koostuu lakisääteisen omaishoidontuen piirissä olevien 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden ja alle 65-vuotiaiden muistisairaiden asiakkaiden omaishoitajien (n=77) COPE-indeksi vastauksista ja omaishoidettavien tutkimusta edeltävän 12 kuukauden aikana käyttämien sijaishoitopalveluiden käyttömäärä ja käytön useus tiedoista. COPE-aineistolle tehtiin pääkomponenttianalyysi (PCA). Omaishoitajan kuormittumisen ja hoidettavan käyttämien sijaishoitopalveluiden välistä yhteyttä analysointiin lineaarisella regressioanalyysillä.

Vastaajista lähes joka toinen oli mahdollisesti kuormittunut/tarkemman uudelleen arvioinnin tarpeessa. Mahdollisesti kuormittuneille (n=36) omaishoitajille kuormittumista aiheutti pääasiassa omaishoidon kielteisten vaikutusten osa-alue (94 %), ja erityisesti ystävyyssuhteiden ylläpidon vaikeus. Tässä aineistossa Kuormittuneiden omaishoitajien hoidettavat käyttivät sijaishoitopalveluja tilastollisesti merkitsevästi enemmän ja useammin kuin Ei-kuormittuneiden omaishoitajien hoidettavat. Omaishoitajan kuormittuminen ja puoliso-omaishoitajuus olivat yhteydessä hoidettavan käyttämien sijaishoitopalveluiden kokonaismäärään, F(2,74)=6,448,p=0,003 ja käytön useuteen, F(2,74)=4,598, p=0,013. Kaikkiaan omaishoitajan kuormittuminen ja puoliso-omaishoitajuus selittivät yhdessä 12,5 % omaishoidettavan 12 kuukauden aikana käyttämisen sijaishoitopalveluiden määrän ja 8,7 % hoidettavan käyttämisen sijaishoitopalveluiden käytön useuden vaihtelusta.

Tutkimus tukee vahvasti sitä käsitystä, että omaishoito on kuormittavaa. Omaishoitajana toimiminen vaikeuttaa monen omaishoitajan kohdalla ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja aiheuttaa kuormittumisen kokemista. Sijaishoitopalveluja käytetään usein liian myöhään, vasta siinä vaiheessa kun omaishoitaja on jo ylikuormittunut.

There is a strong consensus that caring for an elderly person can be burdensome and stressful to many family caregivers (FCG), and contribute to severe physical and psychological morbidity. Family care (FC) is supported by several respite care services. There is no consensus on the effectiveness of those services. There are large differences in the utilization of those services among family care clients. The purpose of this study is to clarify the state of FCGs’ strain in the social- and health co-operation area of Jämsä and Kuhmoinen. Furthermore, we aim to find out if there is an association between FCGs’ burden and the usage of respite care service of person being taken care of.

The research data consist of 77 FCGs’ COPE-index (Carers of Older People in Europe) answers, and the respite utilization data of the person they are taking care of during a 12-month period. Principal component analysis (PCA) was conducted for the COPE-index data. The association between FCGs’ strain and utilization of respite care services was analysed with linear regression analysis. The research data was also analysed with many established statistical tests.

According to the COPE-index almost half of the respondents may be overstrained. The strain of those overstrained FCGs (n=36), was caused mainly by the sector of negative impact, and especially by its’ dimension: “Difficulty of maintaining friendships”. In this study, the person being taken care of and whose FCG was overstrained, used the respite care services statistically significantly more and more often, compared to those whose FCG was not strained. There was an association between FCG strain and spousal relationship with the amount of respite services (F(2,74)=6.448,p=.003) and the frequency of the utilization of respite care services (F(2,74)=4.598,p=.013). FCGs strain and spousal relationship together explained 12.5% of the variance of the amount of the respite services used and 8.7% of the variance of the frequency of respite care service usage.

These findings strongly support the conception that FC is burdensome. In many cases, FC causes difficulties to maintain friendships and thus, causes strain and increases their need for support. The person being taken care of uses respite care often too late, when FCG is already overstrained.