Tehostetun voimaharjoittelun vaikutus 40 - 85 -vuotiaiden miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen

Abstract

TIIVISTELMÄ

Tehostetun voimaharjoittelun vaikutus 40 - 85 -vuotiaiden miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen Marko Kulppi Fysioterapian pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos Kevät 2013 51 sivua Ohjaajat: Professori Ari Heinonen ja LitT Marko Korhonen, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko aiempaan harjoitteluun lisätyllä tehostetulla voimaharjoittelulla vaikutusta miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen.

Aineisto oli osa laajempaa veteraaniurheilijatutkimusta. Tutkimukseen osallistui 83 vapaaehtoista miesveteraanipikajuoksijaa. Tutkimuksesta suljettiin pois 11 henkilöä. Tutkittavat satunnaistettiin koeryhmään (n=42, ikä: 60,8 SD 12,0) ja kontrolliryhmään (n=41, ikä: 63,0 SD 12,0). Koeryhmä osallistui 20 viikon nopeus- ja voimaharjoittelujaksoon. Kontrolliryhmä jatkoi harjoitteluaan entiseen tapaan.

Nopeusvoimaa mitattiin reaktiivisella hyppelytestillä ja vauhdittomalla kolmiloikalla. Juoksunopeutta puolestaan mitattiin valokennoilla 60 metrin juoksutestissä ja dynaamista maksimaalista voimaa jalkakyykyllä. Mittaukset tehtiin intervention alussa, kolmannen kuukauden kohdalla ja lopussa. Harjoittelun vaikutuksia tutkittiin koko ryhmällä sekä ikäryhmittäin alle 65 -vuotiaat ja yli 65 -vuotiaat. Harjoittelun vaikutuksia analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysillä. Alkutilannetta käytettiin kovariaattina.

Tehostettu nopeus- ja voimaharjoittelu paransi juoksunopeutta koeryhmässä 0,9 %, kun kontrolliryhmässä tulos heikkeni 1,3 % (ryhmien välinen ero 2,2 %, p=0,002). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 65 -vuotiailla juoksunopeus parani koeryhmässä 1,4 % ja kontrolliryhmän tulos heikkeni 1,9 % (ryhmien välinen ero 3,3 %, p<0,001). Reaktiivisen hyppytestin tulos parani sekä koe- (16,9) että kontrolliryhmällä, (6,6 %) (ryhmien välinen ero 10,3 %, p<0,001). Vauhdittoman kolmiloikan tulos parani koeryhmässä 2,3 %, kontrolliryhmän tulos heikkeni 0,5 % (ryhmien välinen ero 2,8 %, p=0,015). Yli 65 -vuotiailla jalkakyykkytestin välimittauksessa niin koe- (26,1 %) kuin kontrolliryhmällä (8,1 %) tulos parani (ryhmien välinen ero 18,0 %, p=0,045).

Tavanomaiseen harjoitteluun lisätyllä tehostetulla voimaharjoittelulla voidaan lisätä 40 - 85 -vuotiaiden veteraanipikajuoksijoiden juoksunopeutta. Lisäksi harjoittelu voi parantaa nopeusvoimaa alle 65 -vuotiailla ja maksimivoimaa yli 65 -vuotiailla veteraanipikajuoksijoilla.

Asiasanat: veteraaniurheilijat, ikääntyminen, harjoittelu, pikajuoksu, voima.

ABSTRACT

Effects of additional intensified speed and strength training on muscle power, running speed and maximal dynamic muscular strength in 40 - 85 years old male master sprinters Marko Kulppi Physiotherapy Master´s Thesis University of Jyväskylä, Faculty of Sports and Health Sciences, Department of Health Sciences Spring 2013 51 pages Supervisor: Professor Ari Heinonen and Ph.D. Marko Korhonen, University of Jyväskylä, Department of Health Sciences

The purpose of this study was to examine the effects of additional intensified strength training on running speed, maximal muscle strength and power in male master sprinters.

The study was part of a larger master athletes´ research program. Eighty three voluntary male master sprinters participated in this study. Eleven persons were excluded. Subjects were randomly assigned into an exercise group (n=42, age: 60,8 SD 12,0) and a control group (n=41, age: 63,0 SD 12,0). The exercise group participated in 20 weeks´ extra speed- and muscle strength training intervention. The control group continued training as previously.

Lower limbs muscle power was measured by vertical counter movement jump and standing triple jump tests. Maximal running speed was measured by 60 meters run and maximal dynamic muscle strength by squat-test. The measurements were performed at baseline, after three and after six months of the intervention. The statistical analyses were done in the whole group and in groups over 65 and under 65 years. The training effects were analysed by repeated measures analysis of variance. The baseline was used as a covariate.

The training group improved their running speed by 0,9 %, and in the control group it decreased 1,3 % (intergroup difference 2,2 %, p=0,002). In the sprinters under 65 years, the training group increased running speed 1,4 % and in the control group it decreased 1,9 % (intergroup difference 3,3 %, p<0,001). The counter movement jump test result improved in the training- 16.9 % and in the control group, 6,6 % (intergroup difference 10,3 %, p<0,001). Standing triple jump test value improved in the training group 2,3 % and in the control group it decreased 0,5 % (intergroup difference 2,8 %, p=0,015). The sprinters over 65 years improved their maximal muscle strength in three month follow-up point in the training and control group 26,1 % and 8,1 % (intergroup difference 18,0 %, p=0,045) respectively.

In conclusion, additional strength training can improve 40 - 85 years old master sprinters running speed. Furthermore, this type of additional training can improve lower limbs muscle power in master sprinters under 65 year old and maximal dynamic strength in sprinters over 65 year old.

Keywords: master athlete, aging, training, sprint running, strength.