Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLappalainen, Tarja
dc.date.accessioned2013-02-19T11:33:40Z
dc.date.available2013-02-19T11:33:40Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1253830
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40961
dc.description.abstractTutkimukseni käsittelee Juhani Ahoa sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjallisia salonkeja. Tutkimuksessani kirjallisella instituutiolla ja kirjallisen elämän kuvaamisella on keskeinen rooli ja teoreettisesti se pohjautuu kirjallisuussosiologiaan. Tutkimukseni kuuluu kirjoittamisen historian tutkimuksiin. Tutkimuksessa kuvaan kirjallista elämää ja siihen liittyvien keskeisten henkilöiden, kirjailija Juhani Ahon, Elisabet ja Aleksander Järnefeltin sekä kirjailija Minna Canthin välisiä suhteita ja heidän elämäänsä hyvinkin tarkasti, ulkopuolisesta näyttäen jopa hivenen juoruilunomaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kirjallisuussosiologian juuret ulottuvat Suomessa vahvasti 1800-luvulle. Suomalaisen kirjallisuussosiologian historiassa on vielä paljon tutkittavaa ja annettavaa suomalaiselle kirjallisuusinstituutiolle. Madame de Staëlia (1766–1817) kirjailijaa ja salonginpitäjää on kutsuttu sosiologisen kirjallisuuskäsityksen perustajaksi. 1800-luku oli kirjallisuussosiologisesta näkökulmasta vilkasta ja monisärmäistä. Juhani Ahon ja salonkirouvien vuorovaikutussuhteet näyttäytyvät mielenkiintoisina, värikkäinä ja myös tunteikkaina sekä julkisessa että yksityiselämässä. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että salonkimadame Elisabet Järnefeltin salonki edusti eurooppalaista salonkiperinnettä ja hän salonkimadamena on verrattavissa eurooppalaisiin kanssasisariinsa. Myös kirjailija Minna Canthin salonki täytti kansainväliset mittapuut. Sekä Canthin että Elisabet Järnefeltin salongit edustivat suomalaista kirjallista kulttuuria parhaimmillaan ja olivat kirjallisuussosiologisesta näkökulmasta kiinnostava tutkimuksellinen kohde. Elisabet Järnefeltin ja Juhani Ahon rakkaus leimusi syvänä vuosien ajan. Elisabetin mustasukkaisuus ympärillä olevia muita naisia kohtaan antoi suhteelle oman särmänsä, josta Minna Canth sai osansa. Tutkimuksessani nouseekin esille Elisabet Järnefeltin voima ja hallitsemisen tarve suhteessa nuoreen kirjailija Ahoon. Elisabet Järnefeltin ja hänen lastensa Arvid ja Kasper Järnefeltin osuus suomalaiselle realistiselle kirjallisuudelle on merkittävä. Ahon ystävyys Järnefelteihin oli merkityksellinen Ahon kirjoittamisen kannalta. Ahon 1880-luvun tuotannossa on nähtävissä venäläisten realistien tyylisuunta. Tämän tutkimuksen pohjalta Ahon kirjoittamissa kirjoissa on nähtävissä myös venäläisten realistien edustamaa tyylisuuntaa. Näen Ahon lastuissa yhtäläisyyksiä otšerk-tyylisuuntauksen kanssa. Tämä lyhytproosa oli Venäjällä suosittua. Näen Ahon tekijyydessä myös peredvizhnikiläisyyttä. Otšerk-tyylisuuntauksen huomaaminen ja predvizhnikiläisyys ovat tuoreita asioita Aho-tutkimuksessa. Halusin selvittää nimenomaan Juhani Ahon kirjoittajuuden ja tekijyyden suhdetta venäläisiin realismin mestareihin Sekä Elisabet Järnefeltin että Minna Canthin kirjalliset salongit edistivät omalta osaltaan Juhani Ahon kirjoittamista ja kirjailijanuraa. Tutkimukseni kohdistuu pääosiltaan vuosiin 1880–1890. Tutkittavien taustojen selvittelyssä on kuitenkin viitteitä aiemmin vuosikymmeniin.fi
dc.format.extent210 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherAho, Juhani
dc.subject.otherJärnefelt, Elisabeth
dc.subject.otherCanth, Minna
dc.titleKirjoittamisen ja rakkauden paloa : Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201302191244
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjoittaminenfi
dc.contributor.oppiaineCreative writingen
dc.date.updated2013-02-19T11:33:41Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3041
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysokirjallisuussosiologia
dc.subject.ysotekijyys
dc.subject.ysokirjeenvaihto
dc.subject.ysokirjailijat
dc.subject.ysosalongit
dc.subject.ysorealismi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail
Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot