Nykyajan kansainvälistyvä maailma luo uusia vaatimuksia valmistuneille ja ammattilaisille tietojärjestelmätieteen (TJT) alalla. Monikulttuurisessa ja hajautetussa ympäristössä työskentelystä on tullut arkipäivää, joten tarvittava pätevyys kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn on edellytys. Tämänhetkinen TJT:n opetussuunnitelma ei kuitenkaan ota kansainvälistymisopetusta huomioon riittävässä määrin. Opiskelijoiden todenmukaisen pätevyyden määrittämiseksi on arvioitava varsinaista kompetenssia pelkän tiedon sijaan.
Tämän työn tarkoituksena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin rakentamalla viitekehys opettajien käyttöön kansainvälistymiseen tarvittavien kompetenssien määrittämiseksi. Kansainvälistymiseen tarvittavalla kompetenssilla (globalization competence) viitataan joukkoon kykyjä, joita edellytetään menestyksekkääseen suoriutumiseen kansainvälisessä ympäristössä erityisesti TJT:n alalla. Viitekehys sovittaa yhteen kansainvälistymiskompetenssit ja niiden määrittämiseen
sopivat menetelmät perustuen kompetenssien kompleksisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa keskitytään kansainvälistymiskompetenssin määrittämiseen käytettyjen menetelmien vertailuun Suomen ja Japanin välillä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin suunnittelutieteellinen lähestymistapa. Viitekehys rakennettiin perustuen kirjallisuuskatsauksiin kansainvälistymiskompetenssista ja kompetenssin määritysmenetelmistä. Kansainvälistymiskompetenssin määrittämisen tämän hetken tila Suomessa analysoitiin kirjallisuuteen perustuen, kun taas Japanin tila selvitettiin asiantuntijahaastatteluilla. Viitekehystä testattiin tapaustutkimuksena yliopistokurssilla, ja sen validointi pohjautui opiskelijakyselyihin sekä akateemikkojen haastatteluihin.
Tapaustutkimuksen tulokset tukivat työn teoreettisia oletuksia. Kansainvälistymiskompetenssin määrittäminen nähtiin tärkeänä osana TJT:n opetusta, ja esitetty viitekehys koettiin hyödyllisenä työkaluna. Viitekehys pyrkii edistämään kompetenssin määrittämiskulttuuria ja tietoisuutta kansainvälistymisopetuksen tarpeesta, sekä tarjoamaan päätöksenteon tukea opettajille TJT:n alalla. Yhteistyömahdollisuudet Japanin korkeakoulujen kanssa vaikuttavat myös lupaavilta. Viitekehyksen iteratiivista kehittämistä jatketaan tulevaisuudessa.
...
New requirements for graduates and professionals in the Information Systems (IS) field have emerged in today’s globalizing world. An increasing amount of work is done in a distributed setting, and thus intercultural competence becomes a prerequisite for working with people from multiple cultural backgrounds. However, the current IS curriculum seems to be lacking studies preparing students for working in an international setting. Moreover, in order to truly determine students’ competence, a culture of competence assessment must be created instead of assessing mere knowledge items.
This work aims at answering this need by proposing a globalization competence assessment framework for teachers in the IS field. Globalization competence herein is defined as a set of abilities required to perform successfully in an international environment particularly in the IS field. The framework matches globalization competences and suitable competence assessment methods based on competence complexit
ies. Moreover, a focus is put to comparing the current methods for assessing globalization competence in Finland and Japan in the IS field in order to gain insights on future collaboration prospects.
A design science approach was chosen as the research method. The globalization competence assessment framework was constructed based on literature analyses on globalization competences and assessment methods from various fields. The current state of globalization competence assessment in Finland was analyzed through a review on past research, whereas an equivalent study on Japanese methods was conducted as expert interviews. The framework was demonstrated as a case study on a higher education course, and validated on the basis of student surveys and academic interviews.
The results of the case study supported the theoretical hypotheses of this work. Globalization competence assessment was seen as a vital issue to be included in IS teaching, and the proposed framework was considered a useful tool for the future. The framework can promote the culture of competence assessment and lifelong learning, act as decision support for teachers, and raise awareness on the need for globalization studies in the IS field. Furthermore, collaboration with Japanese institutions in the IS field appears promising. Iterative development of the framework is continued in future research.
...
