Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKomu, Riikka
dc.date.accessioned2013-01-25T09:03:16Z
dc.date.available2013-01-25T09:03:16Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1245172
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40761
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on kuvailla ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kieli-identiteettiä ja kielellistä sopeutumista analysoimalla heidän kirjoittamiaan narratiiveja aiheesta. Ensimmäisellä polvella tarkoitetaan tässä yhteydessä 1960–70-luvulla nuorina aikuisina Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Tavoitteena on löytää sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia siinä, minkälaisia kieli-identiteetit ovat ja miten ne esitetään, kuinka kieli-identiteetit ovat muuttuneet, kuinka kielellinen sopeutuminen on onnistunut sekä millainen yhteys etnisyydellä, kieli-identiteetillä ja sopeutumisella on toisiinsa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja metodina on käytetty narratiivista analyysiä. Tutkimushenkilöinä on kuusi henkilöä, jotka yhä asuvat Ruotsissa ja joista viiden äidinkieli on suomi ja yhden ruotsi. Tutkimusmateriaalina ovat heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan kirjoittamansa narratiivit, jotka pohjaavat tukikysymyksiin. Tutkimuksesta selviää, että kielellinen sopeutuminen on tuonut mukanaan ainoastaan lieviä ongelmia. Positiiviseen arvioon saattaa osaltaan vaikuttaa pitkä aikaväli tutkimusajankohdan ja menneiden tapahtumien välillä. Merkittävin tutkimustulos osoittaa, että vahvoja emotionaalisia siteitä esiintyy sekä suomen että ruotsin kieltä kohtaan, mitä voi osittain selittää kaksoisidentiteetin avulla. Siitä huolimatta, että puolet tutkimushenkilöistä pitää ruotsia emotionaalisena kielenään, ei suomi ole menettänyt merkitystään äidinkielenä. Ainutlaatuinen suhde suomen kieleen symboloi myös suomalaisuutta. Puolet tutkimushenkilöistä pitää suomen kieltä tärkeämpänä kuin suomalaisuutta. Vaikka kaikki tiedostavat, ettei heistä voi tulla täysivaltaisia kieliyhteisön jäseniä Ruotsissa, hyväksyvät he eroavaisuutensa. He tuntevat itsensä muutoinkin nimenomaan ruotsinsuomalaisiksi, erotuksena suomalaisista ja ruotsalaisista.fi
dc.format.extent65 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherspråklig identitet
dc.subject.othernarrativ
dc.subject.otherlivsberättelse
dc.subject.othersverigefinländare
dc.titleNarrativ analys av språklig identitet och anpassning hos första generationens sverigefinländare
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201301251115
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.subject.methodKvalitatiivinen tutkimus
dc.date.updated2013-01-25T09:03:16Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysokielellinen identiteetti
dc.subject.ysoruotsinsuomalaiset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot