Musiikkipiratismi 2010-luvun nuorten keskuudessa - erityispiirteet ja neutralisaatiot

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin 2010-luvun nuorten harjoittamaa musiikkipiratismia soveltamalla Gresham Sykesin ja David Matzan neutralisaatioteoriaa. Tutkielman keskiössä oli kysymys siitä, pitävätkö niin kutsuttuun Z-sukupolveen kuuluvat tämän päivän nuoret musiikki- tai muuta Internet-piratismia eettisesti kestävänä toimintamallina. Erityisen kiinnostuksen kohteina olivat neutralisaatioteorian käsitteistöön kuuluvat neutralisaation tekniikat ja niiden käyttö musiikkipiratismin yhteydessä. Tutkielmassa sovellettiin laadullista tutkimusotetta: tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimuksen perusteella Z-sukupolvi tunnistaa piratismiin liittyvät eettiset ja taloudelliset ongelmat. Haastateltavien puheissa esiintyi myös neutralisaation tekniikoita, joista kaikkein tunnusomaisimpia olivat ”väite normaaliudesta”, ”uhrin kieltäminen” ja ”oikeutus vertailusta”. Huomioitavaa oli ”vahingon kieltämisen” harvinaisuus. Kokonaisuutena arvioiden neutralisaatiot esiintyivät hieman aiemmista tutkimuksista poikkeavalla tavalla. Havaintojen perusteella voidaan sanoa, että Sykesin ja Matzan neutralisaatioteoria osoittautui toimivaksi menetelmäksi myös Z-sukupolven piratismin tutkimukseen. Haastateltavien vastausten perusteella tunnistettiin erilaisia piraattityyppejä. Osa vastaajista latasi pääosin muita sisältöjä kuin musiikkia, sillä musiikin laillinen tarjonta oli heidän mielestään hyvällä tasolla. Toiset taas latasivat yksinomaan musiikkia, eivätkä olleet valmiita käyttämään rahaa ainakaan Internetissä toimiviin digitaalisen musiikin palveluihin. Näiden vastaajatyyppien erot näkyivät osaltaan myös käytetyissä neutralisaation tekniikoissa, mutta pidemmälle menevien johtopäätösten tekemiseksi ja toimivien piratismia ehkäisevien strategioiden löytämiseksi aihetta tulisi tutkia myös määrällisesti. Tutkimuksen havaintojen perusteella paras keino piratismin vastaisessa taistelussa on palveluiden jatkuva kehittäminen.