Näennäinen kasvu ja välttelyn taktiikat määrittämässä opiskelijaryhmän omatoimista työskentelyä

Tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijaryhmän työskentelyä estäviä puolia silloin, kun ryhmä toimii itsenäisesti ilman kouluttajia. Huomion kohteena olivat erityisesti työskentelyn piilevät ja tiedostamattomat puolet. Tutkimuskohteena oli Jyväskylän yliopiston 13-henkinen opiskelijaryhmä, joka opiskeli toista opintovuottaan integraatiokoulutuksessa. Aineisto kerättiin havainnoimalla pääasiassa ryhmän itsenäisiä tapaamisia lukuvuonna 2010-2011 sekä teettämällä opiskelijoilla kirjoitelmia lukuvuoden kuluessa. Lisäksi aineistoon kuului opiskelijoiden tekemä ryhmätyö heidän sanomattomista säännöis-tään sekä opiskelijoiden sähköpostiviesti ohjaajille. Aineistossa ilmeneviä teemoja tulkittiin niiden piiloisista ja tiedostamattomista elementeistä käsin. Tulkinta syventyi psykodynaamisen ryhmädynamiikkateorian myötä. Tutkimuksen mukaan ryhmä toimi taistelu-pako -perusolettamuksen poh-jalta, jolloin sen toiminta ei ollut kehittymään pyrkivää. Ryhmä päätyi kasva-maan vain näennäisesti ja pitämään toiminnassaan yllä tätä myyttiä erilaisten välttelyn taktiikoiden avulla. Näitä taktiikoita olivat suunnitelmallisuuden har-ha, ryhmän näkeminen vain myönteisessä valossa, ryhmän kritisoinnin estämi-nen sekä ryhmän puolustelu johtajan johdolla. Tällä tavoin ryhmä vältteli syyl-lisyyden tunteita tekemättömästä työstä. Epämiellyttävät ja ahdistavat tunteet puolestaan kohdistettiin ryhmän ohjaajiin, jotka toimivat perusolettamuksen vastaisesti pyrkiessään kehittämään ryhmää sekä ohjaamaan sitä työntekoon. Nämä defensiiviset rutiinit toistuivat ryhmän toiminnassa läpi lukuvuoden ja synnyttivät estäviä kehiä toiminnan pitämiseksi taistelu-pako -perusolettamustasolla. Tutkimuksessa on myös pohdittu syitä sille, miksi ryhmä ei pystynyt toi-mimaan perustehtävänsä suunnassa. Yhdeksi tekijäksi esitetään integraatiokoulutuksen sekä luokanopettajakoulutuksen yleisen kulttuurin ristiriita, joka on aiheuttanut opiskelijoille ahdistusta. Integraatiokoulutus perustuu elämismaailmaontologiaan ja se pyrkii pois oppiaineiden pirstaleisuudesta sekä pinnallisuudesta. Työskentelyn lähtökohtana on ryhmäprosessi. Luokanopettajankou-lutuksen vaatimus nopeasti valmiiseen sekä sen suorituskeskeinen ilmapiiri ovat ristiriidassa tämän ajatusmaailman kanssa, jolloin tutkittava ryhmä ajautui vastustamaan integraatiokoulutuksen tarjoamaa toiminta-ajatusta. Syyllisyyden kohtaamisen ja sitä kautta kehittymisen sijaan ryhmä päätyi näennäistämään opiskelunsa sekä kehittymään tekemättä kuitenkaan työtä sen eteen.