Juniorigolfareiden viihtymisen ja motivaation vertailua golfharrastuksessa ja koululiikunnassa

Abstract

TIIVISTELMÄ Nieminen, R. 2012. Juniorigolfareiden viihtymisen ja motivaation vertailua golfharrastuksessa ja koululiikunnassa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. 100 sivua.

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla golfjunioreiden motivaatiota golfharjoituksissa ja koululiikunnassa sekä tarkastella onko sukupuolten välillä eroja eri motivaatiomuuttujissa. Lisäksi tutkittiin juniorigolfareiden viihtymistä sekä etsittiin motivaatiomuuttujia, jotka selittävät parhaiten viihtymistä golfharjoituksissa ja koululiikunnassa.

Tutkimukseen osallistui 158 golfjunioria 31 eri golfseurasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa tarkasteltiin golfjunioreiden motivaatiota itsemääräämisteorian perustarpeiden: autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja koetun pätevyyden sekä motivaatioilmastomuuttujien ja viihtymisen osalta. Mittareina käytettiin jo monissa aikaisemmissa liikuntamotivaatiotutkimuksissa käytettyjä mittareita, joita muokattiin jonkin verran tähän tutkimukseen sopiviksi. Koetun pätevyyden mittaria lukuun ottamatta golfharjoitusten ja koululiikunnan motivaatiota tutkittiin omilla rinnakkaisilla mittareilla. Aineisto tiivistettiin faktorianalyysiä käyttäen. Mittareiden sisäistä luotettavuutta tarkasteltiin motivaatiofaktoreiden Cronbachin alfakertoimilla, jotka vaihtelivat välillä 0 .80 - 0.88 golfharjoituksiin liittyvissä muuttujissa ja 0.75 – 0.88 välillä koululiikuntaan liittyvissä muuttujissa. Motivaatiomuuttujissa olevia eroja tyttöjen ja poikien sekä golfharrastuksen ja koululiikunnan välillä analysoitiin t-testillä. Eri motivaatiotekijöiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla ja viihtyvyyttä parhaiten selittäviä tekijöitä selviteltiin regressioanalyysin avulla.

Tulosten mukaan golfjunioreiden liikuntaharrastukseen liittyvä motivaatio oli erittäin korkea ja se erosi tilastollisesti merkitsevästi koululiikunnan motivaatiosta. Kuitenkin myös koululiikunnan motivaatio voidaan pitää kohtalaisen hyvänä lukuun ottamatta melko alhaiseksi koettua autonomiaa. Autonomia on kuitenkin tärkeä osa koululiikuntamotivaatiota. Tämä näkyi autonomian voimakkaana positiivisena yhteytenä kaikkiin muihin koululiikunnan motivaatiomuuttujiin. Tyttöjen ja poikien välillä ei juurikaan ollut eroja motivaatiomuuttujissa. Ainoat erot olivat ne, että pojat kokivat sekä golfharrastuksen että koululiikunnan motivaatioilmaston kilpailullisemmaksi kuin tytöt ja vastaavasti tytöt kokivat koululiikunnassa sosiaalista yhteenkuuluvuutta jonkin verran enemmän kuin pojat. Golfjuniorit viihtyivät hyvin sekä golfharrastuksessa että koulun liikuntatunneilla. Junioreiden viihtymistä golfharjoituksissa selittivät parhaiten valmentajan kannustama tehtäväpainotteinen ilmasto sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Vastaavasti liikuntatunneilla viihtymistä selittivät opettajan kannustama tehtäväpainotteinen motivaatioilmasto, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä koettu pätevyys.

Tutkimuksen tulokset osoittivat omaehtoisen harrastamisen motivoivan enemmän kuin pakollisen koululiikunnan. Tutkimus osoitti myös valmentajan ja/tai opettajan kannustaman motivaatioilmaston ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tärkeyden koululiikunnassa sekä golfharrastuksessa viihtymisessä ja koetun pätevyyden kokemuksen keskeisyyden koululiikunnan motivaatiossa. Koululiikunnan ja golfharrastuksen motivaatiotekijöiden väliset yhteydet herättävät kysymyksen voisiko motivaatio siirtyä kontekstista toiseen hierarkkisen ja trans-kontekstuaalisen mallin mukaisesti.