Kuunteleminen työyhteisössä

Tutkielmassa tarkastellaan johtajien sekä työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia kuuntelemisesta työyhteisössä. Tavoitteena on ymmärtää kuuntelemisilmiötä ja luoda siitä kokonaiskuva yhden työyhteisön jäsenten näkökulmasta. Relationaalinen näkökulma ohjaa tarkastelua, ja kuunteleminen ymmärretään vuorovaikutussuhteessa olevaksi ilmiöksi. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin kolmen johtajan ja kahdeksan työntekijän teemahaastatteluina. Tutkimushenkilöt määrittelevät kuuntelemisen esimerkiksi asian ymmärtämiseksi ja toisen huomioon ottamiseksi. Kuuntelemisen tärkeys muun muassa tiedonkulussa ja vuorovaikutussuhteiden ylläpidossa tuodaan esille, mutta sen arvostus koetaan vaihtelevaksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen ymmärretään vaikuttavan työyhteisön kuuntelemisympäristöön ja johtajan roolia pidetään siinä erityisen tärkeänä. Työyhteisössä luonnehditaan olevan monenlaisia kuuntelijoita, joiden asennetta kuuntelemista kohtaan pidetään yhtenä keskeisenä kuuntelemisedellytyksenä tai -esteenä. Kuuntelemisen kehittämiselle koetaan olevan tarvetta ja sen uskotaan parantavan työyhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta myös laajemmin. Tutkielman mukaan kuunteleminen on keskeinen tekijä työyhteisöjen toimivuudessa ja hyvinvoinnissa. Relationaalisen näkökulman soveltaminen osoitti, että työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin kuuluu sekä tehtävä- että suhdetason kuuntelua. Kuunteleminen kietoutuu muihin työyhteisön vuorovaikutusilmiöihin, erityisesti viestintäilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin, ja sen tutkiminen yksittäisenä ilmiönä on haastavaa. Johtaja voi toimia kuuntelemisen näkökulmasta työyhteisössä tietynlaisena roolimallina ja edistää tasavertaisella kuuntelemisella työntekijöiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Asenteet kuuntelemista kohtaan voivat heijastaa myös laajemmin asenteita muuhun työyhteisössä toimimiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisessä, esimerkiksi kuuntelemiskoulutuksen järjestämisessä.