Oppilaiden motivaatio liikuntatunneilla ja toimintakykytestitunnilla

Mika Manninen. 2012. Oppilaiden motivaatio liikuntatunneilla ja toimintakykytestitun-nilla. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. 102 s., 9 s. liites. ______________________________________________________________________ Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida 5. ja 8.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien itsemää-räämismotivaatiota, tavoiteorientaatioita, motivaatioilmaston kokemista, viihtymistä ja huolestuneisuutta tavallisilla liikuntatunneilla sekä erityisesti toimintakykytestitunnilla. Tarkoituksena oli myös selvittää sukupuolten ja luokkatasojen välisiä eroja edellä kuva-tuissa muuttujissa sekä vertailla oppilaiden kokemuksia liikuntatuntien ja toimintakyky-testien välillä. Tutkimuksen tehtävänä oli lisäksi selvittää, mitkä motivaatiotekijät selit-tävät toimintakykytestituntien aikaista viihtymistä ja huolestuneisuutta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Jyväskylän läheisten alueiden koulujen 5. ja 8.-luokkalaiset tytöt ja pojat (n=279). Otos koostui kahdesta pienemmästä aineistosta, jotka muodostuivat sen mukaan, mihin kyselyihin oppilaat vastasivat keväällä 2011. Mo-lemmat aineistot vastasivat huolestuneisuutta ja viihtymistä selvittäviin väittämiin, mutta ensimmäinen aineisto vastasi vain itsemääräämismotivaatiota selvittäviin väittämiin toisen aineiston vastatessa koettua motivaatioilmastoa ja tavoiteorientaatiota kartoitta-viin väittämiin. Itsemääräämismotivaatiota tarkasteltiin Sports Motivation Scale-mittarilla. Motivaatioilmaston tutkimiseen käytettiin suomalaista koululaisten motivaa-tioilmastomittaria. Tavoiteorientaatioiden kuvaamiseen käytettiin Perception of Success Questionaire – mittarin lasten versiota. Viihtymistä tutkittiin Enjoyment in sports scale-mittarilla ja huolestuneisuutta yhdellä väittämällä. Mittareiden luotettavuutta tarkastetiin Cronbachin alfakeroimella. Tuloksia analysoitiin korrelaatiokertoimien, t-testin, parit-taisen t-testin ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Oppilaiden itsemääräämismotivaatio oli sekä toimintakykytestitunnilla ja tavallisilla liikuntatunneilla suhteellisen hyvä. Oppilaat olivat myös enemmän tehtävä- kuin kilpai-lusuuntautuneita ja kokivat motivaatioilmastot valtaosin tehtäväsuuntautuneiksi sekä tavallisilla liikuntatunneilla että toimintakykytestitunnilla Oppilaat viihtyivät myös hyvin niin tavallisilla liikuntatunneilla kuin toimintakykytestitunnillakin, eivätkä olleet kovinkaan huolestuneita toimintakykytesteistä. Tyttöjen kokemukset toimintakykytesti-tunneista eivät eronneet tavallisilta liikuntatunneilta tai ne olivat joiltain osin paremmat. Poikien osalta eroja ei ollut tai he kokivat liikuntatunnit myönteisemmiksi kuin toimin-takykytestitunnit. Oppilaiden sisäinen motivaatio ja motivaatioilmaston kokeminen teh-täväsuuntautuneeksi selittivät myönteisimmin viihtymistä ja kielteisimmin huolestunei-suutta toimintakykytestitunnilla. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston luo-minen tavallisille liikuntatunneille ja toimintakykytestitunneille on tärkeää. Oppilaiden itsemääräämismotivaatiota pitäisi myös tukea.