Rauhan ja luottamuksen edistäjä? : Finljandskaja Gazetan Suomi-kuva 1900-1904

Venäjän keisarikunta oli laajentunut nopeasti 1700- ja1800- luvuilla, jolloin valloitettujen alueiden väestö saatiin uskolliseksi erilaisia privilegioita myöntämällä. Näin tapahtui myös vuonna 1809 Venäjään liitetyssä Suomen suuriruhtinaskunnassa. 1800-luvun loppupuolella Venäjän politiikka valloittamiaan alueita kohtaan kuitenkin muuttui, ja vähemmistökansojen omaleimaisuutta pyrittiin vähentämään kulttuurisilla ja hallinnollisilla yhtenäistämistoimilla, eli venäläistämispolitiikalla. Yksi muutoksen tärkeimmistä syistä oli Venäjällä ja Suomessa vahvistuneet nationalistiset suuntaukset, joiden törmäyskurssille joutuneet kannattajat aiheuttivat suomalaisten ja venäläisten rauhanomaiseen rinnakkaiseloon särön. Venäjän yhtenäistämistoimia Suomessa alkoi toteuttaa vuonna 1898 nimitetty uusi kenraalikuvernööri Nikolai Ivanovitš Bobrikov. Suomeen tultuaan Bobrikov laati suunnitelman, jonka avulla hän pyrki lähentämään rajamaata keisarikuntaan. Yksi suunnitelman kohdista oli venäjänkielisen sanomalehden perustaminen Suomeen. Tutkimukseni kohteena on tämän lehden, Finljandskaja Gazetan, ja sen suomenkielisen sisarlehden Suomen Sanomien kuva Suomesta ja suomalaisista. Lehti tarjoaa mielenkiintoisen venäläisen näkökulman sortovuosien aikaan suuriruhtinaskunnassa. Etenkin Finljandskaja Gazetan kuva Suomen valtiollisesta asemasta erosi huomattavasti suomalaisten näkemyksestä. Venäläiset näkivät yhtenäistämistoimien aikaansaaman vastarintapolitiikan nousun kapinointina, kun suomalaiset kokivat puolustavansa laillisia oikeuksiaan. Suomalaisen rajamaan väestö nähtiin jakautuneena kahteen toisistaan selvästi eroavaan ryhmään; lojaaliin suomalaiseen rahvaaseen ja epäluotettavaan ruotsalaiseen yläluokkaan. Tutkin lehden kuvaa historiallisen mielikuvatutkimuksen metodeja käyttäen. Mielikuvatutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ei ole kuvan objekti sinänsä, vaan se, mitä tiettynä aikana tietystä asiasta luotu kuva voi kertoa sen luojista. Millainen lehden toimituksen ja taustavoimien käsitys Suomesta oli, ja miksi se oli sellainen kuin se oli? Finljandskaja Gazetan kuva ei ollut sattumaa, vaan se oli luotu edistämään Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa. Kuva Suomesta ja suomalaisista vaikutti olennaisesti siihen, miten tätä politiikkaa harjoitettiin ja millaisten keinojen uskottiin edistävän venäläisten päämääriä. Finljandskaja Gazetan tavoitteena oli tutustuttaa suomalaisia Venäjään, selittää sen politiikkaa suomalaisille ja kaikin puolin edistää rajamaan ja keisarikunnan välistä rauhaa ja luottamusta. Tässä se ei kuitenkaan onnistunut, sillä suomalaisten ja venäläisten käsitykset rajamaan asemasta olivat niin kaukana toisistaan, ettei pienilevikkinen ja venäjäksi julkaistu sanomalehti voinut millään saavuttaa suomalaisen väestön kannatusta.