Kulttuuriteollisuus valistuksen dialektiikan ilmentymänä : aktuaalista filosofiaa etsimässä
Abstract
Tämän tutkielman motivaationa on turhautuminen länsimaisen filosofian perinteeseen ja
erityisesti filosofian kyvyttömyyteen kuvata ihmisyyttä ja jokapäiväistä ihmistodellisuutta
sellaisenaan. Teoreettisella tasolla filosofit tuntuvat sortuvan kuvaamaan todellisuutta
metafyysisten spekulaatioiden ja laajojen teoreettisten rakennelmien ehdoilla; tällöin
todellisuuden kuvauksissa on ohjailevana tekijänä filosofiaa niin usein piinaava
järkeisusko/-optimismi, joka vääristää todellisuuden kuvauksen, eikä todellisuus
sellaisenaan saa niin sanotusti puheenvuoroa. Vastaavasti filosofiset pohdinnat filosofiassa
keskittyvät lähinnä pyörimään ihmisen hyvyyden, eettisyyden ja järjellisyyden ympärillä.
Filosofit unohtavat, että maailmanhistoria on muovattu enemmänkin sodilla ja
kärsimyksillä kuin hyvyydellä. Ihmisyyttä kuvaa pahuus ehkä jopa suuremmissa määrin
kuin hyvyys; jos filosofia sivuuttaa tämän, jää puolet ihmisyydestä tutkimatta.
Tämä tutkielma peräänkuuluttaa ja etsii siis filosofian muotoa, joka on
todellisuudenmukaisempaa ja täten vapaa filosofian perinteen liiallisesta metafyysisestä
painotuksesta. Tämän tutkielman motivaatio ja Theodor W. Adornon ajatukset, niin kuin
ne ilmenevät hänen kirjoituksessaan Filosofian aktuaalisuus, ovat hyvin lähellä toisiaan.
Siksi Adornon kyseisistä ajatuksista ja hänen aktuaalisemman filosofian kaipuustaan (jota
käsitellään ensimmäisessä luvussa) muodostuu tämän tutkielman eräänlainen teoriakehys -
koko tutkielmaa sävyttämä katsontakanta. Esimerkkinä aktuaalisesta filosofiasta on
kolmannessa luvussa esitelty, Adornon ja Max Horkheimerin yhdessä kirjoittama teoksen
Dialectic of Enlightenment: Philosophical Fragments osa Cultural Industry:
Enlightenment as Mass Deception. Adornon ja Horkheimerin kuvaus
kulttuuriteollisuudesta ilmenee tutkielmassa aktuaalisena filosofiana: kuvauksena
todellisuudesta todellisuuden, ei teorian, ehdoilla. Adornon ja Horkheimerin kuvaus
kulttuuriteollisuudesta on kuitenkin myös osa heidän laajempaa visiota valistuksen
dialektiikasta, joka kuvaa ihmisyyttä ja sen karkeutta aina ihmisyyden aamunkoitosta tähän
päivään. Näin tutkielma saa toisen katsontakantansa; tutkielma kyseenalaistaa filosofian
perinnettä niin filosofisen teorianmuodostuksen tasolla kuin kyseenalaistamalla filosofian
vallitsevan ihmiskäsityksen. Valistuksen dialektiikkaa käsitellään tutkielman
keskimmäisessä, eli toisessa luvussa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kysymys siitä,
piileekö Adornon ja Horkheimerin kuvauksessa valistuksen dialektiikasta siinä määrin
todellisuudesta vieraantunutta metafysiikkaa, että se ei ole yhteismitallinen Adornon
aktuaalisemman filosofian kaipuun kanssa? Onko Adornon ja Horkheimerin omat ajatukset
itsessään absurdia järjenvastaista sanahelinää? Mikään kritiikki ei lunasta oikeutustaan
ilman vastakritiikkiä. Tässä tutkielmassa vastakritiikkiä edustaa Jürgen Habermas, joka
puolustaa optimistisena länsimaisen järjellisyyden tulevaisuudennäkymiä.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2006
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201211072871Use this for linking
Language
Finnish
The record contains restricted files. You can request a copy of this thesis here.
The material is available for reading at the archive workstation of the University of Jyväskylä Library.
The material is available for reading at the archive workstation of the University of Jyväskylä Library.
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.