Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMikkola, Heli
dc.date.accessioned2012-10-26T09:11:01Z
dc.date.available2012-10-26T09:11:01Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1233383
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40111
dc.description.abstractTutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaista on viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä. Viittomakieliset kuurot ovat poikkeuksellinen ryhmä, koska he kuuluvat sekä kielivähemmistöön että vammaisryhmään. Tutkimuksessa selvitetään, miten syrjintä painottuu kielen ja vammaisuuden välillä. Asiaa tarkastellaan sekä viittomakielisten kuurojen omien kokemusten että kuurojen kanssa työtä tekevien havaintojen pohjalta. Tutkimusta lähestytään kielen ja vammaisuuden sekä lainsäädännön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Syrjintää tarkastellaan monipuolisesti erilaisten viittomakielisiä kuuroja koskettavien ilmiöiden kuten audismin kautta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineisto on koottu haastattelemalla kuuroja henkilökohtaisesti viittomakielellä. Työntekijät on haastateltu pääasiassa sähköpostin kautta. Aineisto koostuu yhdeksän viittomakielisen kuuron, 13 Kuurojen Liiton kuntoutussihteerin, kolmen seurakunnan kuurojendiakoniatyöntekijän ja neljän viittomakielisen Kuurojen Liiton työasiamiehen kokemuksista. Viittomakielisten kuurojen syrjintää voidaan pitää moniperusteisena, koska heitä syrjitään kielen ja/tai vamman perusteella. Aina ei voi erottaa, kumpi syrjintäperuste on kyseessä. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että viittomakieli kielenä on ihmisille outo, eikä aina ymmärretä, että kuuroille suomen kieli on vieras tai toinen kieli. Aineiston perusteella voi sanoa, että viittomakielisten kuurojen syrjintä on osittain samanlaista kuin vammaisten syrjintä, mutta lisäksi siinä on omia piirteitä. Kuurojen syrjinnässä korostuvat työelämäsyrjintä ja kielellinen syrjintä, mikä ilmenee mm. tulkin käytön estämisenä ja kieltämisenä. Viittomakielisten kuurojen syrjinnässä erityisinä piirteinä näkyvät läheissyrjintä, mitätöivä ”kuuro ei voi” -asenne ja työelämäsyrjinnän perusteleminen turvallisuussyillä. Suurin osa syrjinnästä on välitöntä syrjintää, myös rakenteellista syrjintää on paljon muun muassa tiedonsaannissa ja palveluissa. Tutkimuksen yhteenvetona esitetään viittomakielisiin kuuroihin kohdistuvan syrjinnän määritelmä.fi
dc.format.extent98 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherviittomakieliset kuurot
dc.subject.otheraudismi
dc.title"Syrjintä loppukoon" : viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä
dc.title.alternativeViittomakielisten kuurojen kokema syrjintä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201210262796
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.date.updated2012-10-26T09:11:01Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysokuurot
dc.subject.ysoviittomakieliset
dc.subject.ysovammaisuus
dc.subject.ysokielelliset vähemmistöt
dc.subject.ysosyrjintä
dc.subject.ysolainsäädäntö
dc.subject.ysoihmisoikeudet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot