Viittova monikielinen lapsi : vanhempien kokemuksia viittomakielisen lapsen monikielisyydestä resurssina

Abstract

Työni tutkii viittomakielisen monikielisen perheen vanhempien kokemuksia perheensä ja lapsensa monikielisyydestä. Tavoitteena on selvittää, miten monikielisyyden resurssi ilmenee viittomakielisessä perheessä, jossa käytetään kahta eri viittomakieltä sekä kuinka vanhemmat kokevat perheensä monikielisyyden arjessa. Työn pyrkimyksenä oli saada vanhemmat reflektoimaan itseään heidän omien kokemustensa kautta ja antaa tukea lisäämällä vanhempien tietoisuutta perheensä monikielisyydestä.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Bronfenbrennerin (1979) luoma ekologinen kehitysmalli. Ekologisessa teoriassa lapsen kasvuympäristö koostuu eritasoisista, sisäkkäisistä tasoista. Bronfenbrenner jakaa systeemit neljään tasoon: mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemiin. Mikrosysteemissä, jonka ympäristönä on koti, lapsen kehitykseen vaikuttavat ihmisten välinen vuorovaikutus sekä erilaiset muut toiminnat ja ihmisten roolit kyseisessä ympäristössä. Lähtökohtana työhön on, että perheen kielenkäytössä ja arjessa yksilöllinen prosessi kytkeytyy yhteisölliseen erilaisten suhteiden ja roolien kentässä (Mäntylä, Pietikäinen, Dufva 2009).

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja induktiivinen eli aineistolähtöinen. Tutkimukseni aineisto perustuu yhden perheen vanhempien kokemuksiin. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty aiemmin vähän käytettyjä metodeja eli vanhempien itsensä tuottaman visuaalisen aineiston ja teemahaastattelujen yhdistämistä. Tässä tutkimuksessa visuaalisena aineistona on vanhempien täyttämä kielipäiväkirja, joka sisälsi kolme eri tehtävää: kieliverkosto (mitä kieltä lapsi käyttää ja kenen kanssa), kielenkäyttötilanteet (missä tilanteissa lapsi käyttää eri kieliä) ja kelloaktiviteetti (lapsen päivänkulku - mitä kieliä lapsi käyttää vuorokauden aikana). Lisäksi kielipäiväkirja toimii havainnollistavana välineenä kuvaamaan lapsen ja perheen monikielistä arkea. Työssä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perheen monikielisyyteen vaikuttavat monet tekijät. Kieliverkostosta selviää, että lapsen ympärillä on viisi kieltä – kaksi viitottua kieltä ja kolme puhuttua kieltä, joiden lisäksi on vielä kahden kielen viitottua puhetta. Bronfenbrennerin kuvaamat systeemit kohtaavat perheen arjessa. Vanhempien kielitausta ja koulutus sekä asuinpaikan kieliolot ja yhteiskunnalliset palvelut vaikuttavat perheen kielivalintoihin ja aktiiviseen panostamiseen lapsen kasvamiseen monikieliseksi. Vanhemmat kokevat lapsensa monikielisyyden positiivisena voimavarana, mutta kielivalintojen tekeminen ei ole yksinkertaista.