Kannattava ja eettinen kultakaivostoiminta Sierra Leonessa

Abstract

Tällä tutkimuksella on haluttu selvittää länsimaalaisten ja sierraleonelaisten toimijoiden käsitysten pohjalta, kuinka eettistä Sierra Leonessa harjoitettu, omistajilleen lisäarvoa tuottava, ja kannattava kultakaivostoiminta on suhteessa liiketoiminnan eri sidosryhmiin. Liiketoiminnan kannattavuutta tarkastellaan kannattavuusteorioiden avulla, sekä kannattavuuslaskelmien perusteella. Kultakaivostoiminta on omistajilleen riskisijoittamista, johon liittyy suuret liiketoiminnalliset riskit, mutta myös suuret tuotto-odotukset. Kultakaivostoiminnan vaikutuksia eri sidosryhmiin tarkastellaan sidosryhmäteorian perusteella valittujen tärkeimpien sidosryhmien näkökulmasta. Vaikutusten eettisyyden tarkastelemiseen käytetään kahta etiikan teoriaa, utilitarismia ja oikeudenmukaisuusteoriaa. Eettisten näkökohtien huomioiminen on tärkeää, kun hyödynnetään liiketoiminnallisesti kehittyvän maan luonnonvaroja. Utilitarismin kannalta tärkeintä on kokonaishyödyn maksimoiminen. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttaminen kaikkien sidosryhmien kannalta voi tarkoittaa, että jonkin sidosryhmän on tingittävä omasta hyödystään. Kultakaivostoiminnassa ympäristö joutuu tinkimään omasta hyödystään mahdollisimman suuren kokonaishyödyn saavuttamiseksi. Kaivostoiminnan harjoittaminen Sierra Leonessa tuo kuitenkin kokonaisuuden kannalta tarkastellen kaikille sidosryhmille enemmän hyötyä, kuin jos kaivostoimintaa ei harjoitettaisi lainkaan. Utilitarismin näkökulmasta kultakaivostoiminta on eettistä. Oikeudenmukaisuusteorian mukaan taas toiminnan tulisi taata kaikille sidosryhmille perusoikeudet ja –vapaudet, ja myös heikoimmassa asemassa olevan tulisi hyötyä kaivostoiminnan harjoittamisesta. Näiden vaatimusten lisäksi kaikilla tulisi myös olla yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa hyvä asema sukupuoleen, rotuun tai ulkonäköön katsomatta. Oikeudenmukaisuusteorian vaatimuksiin kaivostoiminta ei pysty vastaamaan, vaan heikoimmassa asemassa olevan ympäristön osalta nämä vaatimukset jäävät täyttymättä. Tämän vuoksi oikeudenmukaisuusteorian näkökulmasta kultakaivostoiminta ei ole eettistä. Kun toiminnan eettisyyttä tarkastellaan kokonaisuutena, tärkeimmäksi tekijäksi nousee vahvimpien sidosryhmien mahdollisuus vaikuttaa heikompien asemaan. Vahvimmilla sidosryhmillä on mahdollisuus toiminnallaan ja päätöksillään luoda kultakaivos, jossa kannattavuus ja eettisyys saavat kaivoksen toiminnassa yhtä suuren painoarvon.