Suomen sotalapsien pieni ikuisuus : lastensiirrot osana Suomen sotien muistoa
Authors
Date
2010Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Suomen talvi- ja jatkosodan aikana siirrettiin Suomesta noin 80 000 lasta Ruotsiin ja
Tanskaan pääasiassa yksityiskoteihin humanitäärisenä apuna. Sotien loputtua alkoi lasten
palautusoperaatio, joka ei sujunut ongelmitta. Sotalapset joutuivat sodan jälkeen vaikenemaan
siirroista ja vasta 1990-luvulla alkoi Suomeen ilmestyä sotalapsiyhdistyksiä, joissa sotalapset
pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan muiden kaltaistensa kanssa. Kemiin 1991 perustettu
sotalapsiyhdistys oli Suomen ensimmäinen, ja yhdistyksen toimesta paljastettu sotalapsi
patsas vuonna 1996 oli ensimmäinen ja huomattavin sotalapsimuistomerkki.
Tässä työssä tarkastelen sotalapsipatsaasta käydyn lehtiaineiston kautta, kuinka lastensiirrot
halutaan muistaa osana Suomen sotahistoriaa. Tarkoitukseni on selvittää, miten
sotalapseuteen liittyvä vaikeneminen selittyi, mikä aiheutti muisteluprosessin alkamisen, ja
mitä seurauksia muistelemisella oli. Työni teoriapohjana käytän muistin politiikkaa ja
metodina diskurssianalyysiä. Lastensiirtoja ei ole aikaisemmin tutkittu muistin näkökulmasta.
Myöskään valtio-opin tai kulttuuripolitiikan tutkimusta ei aiheesta aikaisemmin ole tehty.
Työssäni pyrin osoittaman, että sotalapseuden unohduttamisen juuret ovat lähtöisin
sodanaikaisesta lastensiirtopropagandasta, jonka tarkoituksena oli säilyttää hyvät Ruotsisuhteet.
Sotalasten yksilöinä kokemat muutokset yhdistettynä yhteiskunnan muutoksiin
mahdollistivat sotalasten muisteluprosessin alkamisen 1990-luvulla viisikymmentä vuotta
siirtojen jälkeen. Kollektiivisen muistin luomiseksi tarvittiin kuitenkin laajempi debatti, jossa
eri puheryhmät kamppailivat lastensiirtoihin liittyvistä muistamisen toivoista. Tuossa
debatissa käytiin rajankäyntiä siitä, kuka saa kutsua itseään sotalapseksi. Kamppailussa
sotalapset pyrkivät muuttamaan hegemonista lastensiirtodiskurssia vastaamaan enemmän
heidän omaa totuuttaan siirroista. Hegemonisessa diskurssissa puolestaan pyrittiin viemään
sotalapsilta heidän erityisyys, ja siten tehdä loppu heidän pyrkimyksillensä.
Aspektipolitiikan anti muistin politiikalle onkin ymmärryksessä siitä, että ilmiön ei tarvitse
olla tarkkaan rajattu, ristiriidaton kokonaisuus, ollakseen silti osa yhteisön kollektiivista
muistia. Päinvastoin, työni osoittaa, että vasta kamppailu muistamisen tavoista nostatti
tarpeeksi suuren liikkeen mediassa, että sotalapseudesta pystyi tulemaan koko yhteisön
muistama/muistelema ilmiö.
...
Alternative title
Lastensiirrot osana Suomen sotien muistoaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [28152]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Communicative memory of irregular migration : The re-circulation of news images on YouTube
Horsti, Karina (Sage, 2017)This article analyses user-generated YouTube cut and mix videos of irregular migration as producing communicative memory of those who have suffered at Europe’s external borders. Visual and textual analyses examine a neglected ... -
Euroopan parlamentti, ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti
Holmila, Antero (Lähihistorian tutkimuksen seura ry, 2024)In this article, I examine how and, above all, why the Holocaust became a central tenet of trans-national and pan-European memory politics. The development of the cultural memory of the Holocaust is interpreted through Jan ... -
Contested and Ambivalent Heritage : Revisiting Responses to the Second World War Heritage of Finnish Lapland from the Perspective of Affects
Koskinen-Koivisto, Eerika (Malmö universitet, 2023) -
Avauksia poliittiseen ajatteluun
Korvela, Paul-Erik; Lindroos, Kia (Jyväskylän yliopisto, 2008) -
Kelpaamaton : kriittinen diskurssianalyysi WADA:n antidopingsäännöstöstä
Kela, Otto (2017)Tutkimuksessa käydään kriittisen diskurssianalyysin avulla läpi WADA:n antidopingsäännöstön ongelmia kelpaamattomuuden käsitteen kautta. Pyrkimyksenä on osoittaa, kuinka urheilijat ovat WADA:n vallankäytölle pelkästään ...