Measuring music artist success

Musiikkiteollisuudella on vuosikymmeniä kestäneet perinteet artistin menestyksen mittaamisessa. Mittaamisella on pyritty sekä monitoroimaan erilaisten musiikkiin liittyvien prosessien tuloksia ja vaikutuksia, sekä suunnittelemaan ja ohjaamaan artistin uraan liittyvää liiketoimintaa. Musiikkiteollisuus elää rajua murroskautta, jossa vanhat ansaintalogiikat ovet saaneet rinnalleen uusia tapoja tehdä liiketoimintaa ja markkinoiden muutos on myös muuttanut artistin menestyksen mittaamisen toimintamalleja. Musiikkia kuunnellaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan ja tästä syystä alalle on syntynyt suuri tarve uusille, paremmin nykytilannetta vastaaville mittareille. Tämä Pro Gradu-tutkielma tarkastelee menestystä eri näkökulmista ja selvittää, mitä menestys oikein on ja kuinka sitä pitäisi mitata musiikkiteollisuudessa. Tutkimuksen tavoitteet on jaettu neljään pääkategoriaan, joiden avulla selvitetään 1) mitä menestys tarkoittaa 2) mitä ominaispiirteitä menestyvällä artistilla on 3) miten artistin menestystä on mitattu ja 4) kuinka sitä tulisi mitata tulevaisuudessa. Tutkimus sisältää myös uudenlaisen artistin menestykseen ja sen mittaamiseen liittyvien tekijöiden kategorisoinnin ja pyrkii näin selittämään paremmin tätä subjektiivista ja abstraktia ilmiötä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kirjallisuuteen, joka valottaa menestystä, suosiota ja näiden mittaamista eri näkökulmista ja sitä on myös käytetty uuden teoreettisen viitekehyksen luomiseen. Uutta viitekehystä on käytetty myös tutkimuksessa kerättyjen tulosten jäsentämiseen ja tulkintaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimukseen haastateltiin neljää suomalaisessa musiikkibusineksessa vaikuttavaa alan ammattilaista ja haastattelulla kerättiin tietoa heidän ajatuksistaan, mielipiteistään ja toiveistaan artistin menestyksestä ja sen mittaamisesta. Haastattelujen tuottama aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää. Tulosten mukaan artistin menestyksen mittaaminen on äärimmäisen tärkeää musiikkibusineksessa. Alan liiketoimintamalleissa tapahtunut muutos on aiheuttanut olemassa olevien mittareiden vanhentumisen ja liiketoimintamallien sirpaloituminen on aiheuttanut saman ilmiön myös menestyksen mittaamisessa. Tämä tilanne on luonut tarpeen uudenlaisten mittareiden kehittämiselle. Tutkimus esittelee myös uudenlaisen tavan kategorisoida menestys ilmiönä, kategorisoimalla menestyksen eri osa-alueet neljään kategoriaan: ekonomiseen, sosiokulttuuriseen, aisteihin perustuvaan (aistimukselliseen) ja biologiseen.

The music business has a long history of measuring artists’ success in order to monitor the impact of different music-related actions, as well as to plan and estimate future developments in artists’ careers. Due to rapid changes in the music industry landscape, the methods traditionally used to measure success are no longer relevant. However, music is listened more than ever before, resulting in an increased need for new and reliable gauges to measure artists’ success now and in the future. This thesis examines success from a number of different angles, in particular how to define and measure it in the music business. The objectives of this research are divided into four main categories in order to determine 1) what success is all about, 2) what features a successful artist has, 3) how success has been measured in the past, and 4) how it should be measured in the future. This thesis also develops a way of categorising the different success factors in the music business, and contains four perspectives from which success can be measured. In so doing, this highly subjective and abstract phenomenon is rendered more concrete. The theoretical background of the thesis is based on literature that considers the measurement of success from different angles. This literature is also used to create a new framework and approach to success measurement, which is in turn used to interpret and structure the data subsequently collected. The research approach used was qualitative. Specifically, a series of semi-structured interviews were carried out. Four Finnish music industry professionals were interviewed about their thoughts and opinions regarding success measurement. The data they provided were analysed using qualitative content analysis. The results suggest that measuring success in the music business is highly relevant. However, the methods of measurement are more fragmented than they used to be. This fragmentation has followed the changes in the music industry landscape, and has created a demand for new kinds of gauges with which to measure success. Finally, this thesis proposes a new way of categorising success in the music industry, dividing success factors into four categories: economic, sociocultural, sensorial, and biological.