Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRajala, Lauri
dc.date.accessioned2012-10-10T06:21:50Z
dc.date.available2012-10-10T06:21:50Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1232119
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39941
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuton vaikutusta kohdemaan väestölle niin väestörakenteellisesti kuin taloudellisesti. Taloudellisia vaikutuksia esitellään aiempien tutkimusten valossa. Vastaavasti maahanmuuton vaikutusta väestörakenteeseen ja työllisten määrään tutkittiin skenaariolaskennan avulla. Painopiste skenaariolaskelmissa on työperäinen maahanmuutto Suomeen. Laskelmat tehtiin sekä koko Suomen tasolla että aluetasolla käyttäen aluejaotteluna maakuntatasoa. Koko maan kattavat laskelmat pohjautuvat Eurostatin väestöennusteeseen ja alueelliset laskelmat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Väestöennusteen lukuihin lisättiin siten kunkin maahanmuuttoskenaarion mukaiset maahanmuuttajamäärät. Näin saaduista väestöennusteista laskettiin väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde. Taloudellisen huoltosuhteen laskuissa toisena muuttujana oli työllisyysaste, jota muunneltiin eri kehityskulkujen mukaisesti. Tarkasteltava aikaväli oli koko maan laskelmissa vuodet 2015–2050. Vastaavasti aluelaskelmissa tarkasteltiin vuosia 2015–2040 tarkasteluvälin ollessa viisi vuotta. Väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään maahanmuuttokehityksestä huolimatta. Maahanmuuton runsaalla kasvulla väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä pystytään kuitenkin hillitsemään, sillä maahanmuuttajien ikärakenne on kantaväestöä nuorempi. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta työllisyysasteen muutokset vaikuttavat maahanmuuttoa herkemmin työllisten määrään. Taloudellinen huoltosuhde ei heikkene vuoteen 2050 mennessä, jos positiivinen nettosiirtolaisuus noin kaksinkertaistuu 30 000 henkilöön vuodessa ja 75 %:n työllisyysaste saavutetaan. Alueelliset erot muodostuvat kuitenkin suuriksi. Maakunnallisesti tarkasteltuna jopa nykyisentasoinen nettosiirtolaisuus riittää ylläpitämään nykyisen taloudellisen huoltosuhteen tason Uudellamaalla, jos työllisyysasteessa saavutetaan edellä mainittu tavoitetaso. Vastaavasti esimerkiksi Etelä-Savossa edes korkeimman työllisyysasteen ja nettosiirtolaisuuden skenaariot eivät riitä nykytason ylläpitämiseen.
dc.format.extent88 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermaahanmuutto
dc.subject.othertyöperäinen maahanmuutto
dc.subject.otherskenaariolaskenta
dc.subject.otherväestöllinen huoltosuhde
dc.subject.othertaloudellinen huoltosuhde
dc.subject.othertyöllisyysaste
dc.titleTyöperäinen maahanmuutto sekä Suomen huoltosuhde ja työllisyysaste
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201210102640
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKansantaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.date.updated2012-10-10T06:21:50Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysomaahanmuutto
dc.subject.ysotyöperäinen maahanmuutto
dc.subject.ysomuuttoliike
dc.subject.ysotyömarkkinat
dc.subject.ysotyöllisyysaste
dc.subject.ysohuoltosuhde
dc.subject.ysoskenaariot
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot