Sosiaalinen verkosto iäkkäiden muutossa Kouvolaan
Tekijät
Päivämäärä
2010Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata sitä, millä tavoin iäkkään ihmisen sosiaalinen verkoston oli mukana iäkkään muuttoprosessin eri vaiheissa siitä tilanteesta lähtien, kun ajatus muutosta syntyy siihen asti kun on asetuttu tuloalueelle. Lisäksi arvioitiin iäkkään muuton onnistuneisuutta. Tutkimuksen aineiston muodostivat 99 vuosina 2006, 2007 ja 2008 Kouvolaan muuttanutta 65 vuotta täyttänyttä kotonaan asuvaa iäkästä muuttajaa, joilta kerättiin aineisto kyselyllä. Analyysimenetelminä käytettiin sekä tilastollisia että laadullisia menetelmiä. Tilastollisesti tulokset esitettiin frekvenssi-, prosentti- ja ristiintaulukointeina ja avoimiin vastauksiin sovellettiin sisällönanalyysiä sekä aineistolähtöistä koodausta ja kvantifioimista.
Tutkimukseni tuloksena esitän, että sosiaalinen verkosto on vahvasti mukana iäkkään muutossa. Sosiaalisella verkostolla on merkittävä vaikutus muuttopäätöksen syntymiseen ja muuttoprosessin eri vaiheisiin. Sosiaalinen verkosto oli tyypillisin muuton syyksi esitetty tekijä. Muuttoajatus voi olla lähtöisin muuttajan lapsilta tai verkosto voi tukea muuttopäätöstä. Sosiaalisen verkoston vähäisyys lähtöalueella, ja varsinkin suvun ja lasten sijainti ovat ohjaamassa iäkkään muuton suuntautumista. Sosiaalisen tuen tarve tai sen vähäisyys ohjaavat osaa muutoista. Asunnon valinnassa sosiaalinen verkosto voi olla apuna samoin kuin varsinaisessa muutossakin. Etenkin lapset ovat tärkeitä auttaessaan iäkästä tavaroiden pakkaamisessa, mutta jos lapsia ei ole muu sosiaalinen verkosto voi tulla iäkkään avuksi. Tavaroiden siirrossa laajemman sosiaalisen verkoston merkitys on tärkeä, mutta tavaroiden purussa kaikkein lähin sosiaalinen verkosto on tärkein.
Muuton jälkeen uusi sosiaalinen verkosto lähti tutkituilla rakentumaan suhteellisen hyvin, mutta tyytymättömyys kanssakäymiseen vanhan verkoston kanssa ei kaikilta osin edennyt tyydyttävästi. Pian edellisen muuton jälkeen syntyvissä muuttosuunnitelmissa korostuvat asuntoon ja asuinpaikkaan liittyvät virhearvioinnit, joita uudella muutolla korjataan, uusi muutto ei välttämättä suuntaudu tuloalueen ulkopuolelle. Valtaosaltaan iäkkäiden muutot olivat onnistuneita.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28039]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Liikuntaharrastus iäkkäänä - kohortti- ja seuruututkimus iäkkäiden liikunnasta
Mäkilä, Päivi (2011)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien yli 65-vuotiaiden henkilöiden liikun-nan harrastamista ja siinä tapahtuvia muutoksia kohortti- ja seuruututkimuksen avulla. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalisen ja ... -
Tehostetun ja yksilöllisen avokuntoutusohjelman vaikutus lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden kaatumisen pelkoon
Farin, Veera (2013)Kaatumiset ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Kaatumisten määrä lisääntyy iän kasvaessa ja toimintakyvyn heikentyessä. Kaatumisten yksi vakavimpia seurauksia on lonkkamurtuma, joka vaikuttaa ikääntyneen elämään ... -
Living alone vs. living with someone as a predictor of mortality after a bone fracture in older age
Koivunen, Kaisa; Sillanpää, Elina; von Bonsdorff, Mikaela; Sakari, Ritva; Pynnönen, Katja; Rantanen, Taina (Springer, 2020)Background Living alone is a risk factor for health decline in old age, especially when facing adverse events increasing vulnerability. Aim We examined whether living alone is associated with higher post-fracture ... -
Masennus, sosiaalinen verkosto ja tarinallinen kiertokulku
Marttio, Marleena (2001)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.